Eduskunta viljeli kuoleman kulttuuria?

 

Kuva: Eduskunta

Myrkkypiikki. Murha. Teloitus. Näitäkin sanoja käytettiin, kun kansanedustajat keskustelivat eutanasia-kansalaisaloitteesta. Eutanasiaa vastustava ulkoministeri Timo Soini (ps) jyrähti, että Suomeen ollaan luomassa kuoleman kulttuuria.

Eduskunnassa käytiin eutanasia-kansalaisaloitetta koskeva lähetekeskustelu viime viikolla.

Marraskuun plokissaan Soini totesi, että kuoleman kulttuuri on hänelle täysin vieras:

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Tämä ei ole kenellekään yllätys. Sanon suoraan niin kuin kantani on. En kannata eutanasiaa.

– En päätä syntymästäni, en päätä kuolemastani. Se on korkeammassa kädessä.

Eduskunnassa Soini kritisoi nyt, että armomurhasta tuli armokuolema ja siitä puhutaan hyvänä kuolemana.

Hän vertasi eutanasiaa murhamiehen myrkkyruiskeeseen ja sanoi, että eutanasian myötä lääkäristä tehdään teloittaja.

 

Ihmiselämällä on ainutlaatuinen arvo

Päivi Räsänen (kd) kantaa huolta samasta asiasta.

Hän on mm. tuonut julki sen, että Maailman lääkäriliiton kannan mukaan eutanasia on ristiriidassa lääketieteen eettisten periaatteiden kanssa. Lääkärien tulisi pidättyä eutanasiasta, vaikka se olisi maan lakien mukaan sallittua.

– Hippokrateen valassa vakuutetaan: En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sen valmistamiseen.

– Ihmiselämän kunnioituksen periaatteen murtuminen olisi lääkärien kohdalla erityisen vakavaa. Jos elämän tuhoamisen periaate hyväksyttäisiin hoitovalikoimaan, lääkäri voisi alkaa asenteellisesti suosia valintoja, jotka eivät edistäkään potilaan elämää. Pohjimmiltaan on kysymys ihmiselämän ainutlaatuisen arvon kunnioituksesta.

Räsäsen mukaan eutanasian laillistaneessa Hollannissa tilastot osoittavat, että merkittävin syy eutanasian pyytämiseen ei ole kipu, vaan yksinäisyys ja pelko joutua riippuvaiseksi muiden avusta.

– Potilaan kuolemantoive sisältääkin useimmiten kysymyksen: ”Välittääkö kukaan minusta? Olenko jo täysin tarpeeton?” Tällaiseen kyselyyn ei tule vastata kuolinpiikillä, vaan inhimillisellä tuella, välittämisellä ja tasokkaalla saattohoidolla. Eutanasialailla viestittäisiin asennetta vammaisten ja sairaiden ihmisten elämän arvottomuudesta.

– Kuolinpiikit eivät kuulu ihmisten hoitoon – ne jääkööt eläinlääkäreiden käyttöön tarpeen vaatiessa. Hyvä saattohoito on oikea vastaus vaatimuksiin eutanasian laillistamiseksi.

 

Perusteena Raamatun sanaa

– Murha mikä murha, eli viidennen käskyn rikkominen, totesi eduskunnan lähetekeskustelussa kansanedustaja Mika Niikko (ps), joka myös puhuu hyvän saattohoidon puolesta.

– Sen turvaavaa saattohoitolakia kannattaa 71 prosenttia saattohoidossa työskentelevistä lääkäreistä. Samasta joukosta vain 17 prosenttia kannattaa eutanasialakia, muistuttaa Niikko blogissaan.

Hänestä on selvää, että saattohoitoa kehittämällä elämän loppumetrit saadaan inhimillisiksi kaikille kansalaisille:

– Kiista kivun hoidon riittävyydestä koskee lähinnä noin sataa potilaita vuodessa. Heilläkin vaihtoehtona on nukutus, palliatiivinen sedaatio, jonka aikana kipu osassa tapauksista saadaan myös hallintaan.

Niikon mukaan lääkärit Hollannissa kertovat, että eutanasian tehnyt muistaa tapauksen loppuikänsä.

– Ei ole kevyt asia velvoittaa toinen tappajaksi. Ei ole kevyt asia perustaa Suomeen ammattikunta, jolla on oikeus tappaa. Väärinkäytöksiä tapahtuu maailmalla jatkuvasti. Hollannissa virallinen arvio on, että 23 prosenttia eutanasioista jää raportoimatta. Todellinen luku voi olla isompi.

Jukka Gustafsson (sd) näkee eutanasian laillistamisen vaarana, että heikossa asemassa oleva kokee olonsa uhatuksi ja ajattelee, ettei elämän jatkaminen olisi hänen kohdallaan toivottavaa.

 

Eutanasian kannattajia

Eutanasian laillistamisen kannalla on esimerkiksi Aino-Kaisa Pekonen (vas), joka lähihoitajana näki terveyskeskuksen vuodeosastolla hyviä ja huonoja kuolemia. Hänestä itsestään hirvein tapa olisi kuolla tukehtumalla.

– Jos tietäisin sen olevan loppuni, toivoisin, että olisi inhimillisempi ja arvokkaampi vaihtoehto kuin se, että joutuisin pelkäämään jopa viikkoja, koska se hetki koittaa, Pekonen sanoo Iltalehdessä.

Eutanasiaa kannattaa myös Maarit Feldt-Ranta (sd) sekä läheisen henkilön kuolinkamppailua seurannut Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), jonka mukaan edes korkeatasoinen yliopistosairaanhoito ei olisi voinut poistaa kipuja.

Sanna Marin (sd) puoltaa eutanasiaa, koska siinä on hänen mukaansa kyse inhimillisyydestä.

Hannakaisa Heikkinen (kesk) on myöntänyt sairaanhoitajana kokeneensa suurta riittämättömyyttä, kun ei ole onnistunut lievittämään potilaan kipua tai ahdistusta. Siihen eutanasia tarjoaisi hänen mielestään parempia välineitä. Hän muistutti, että asia tulisi koskemaan vain rajattua määrää suomalaisia.

Eutanasia-kansalaisaloite on nyt edennyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Siihen kuuluva Anneli Kiljunen (sd) sanoo, että asiaa käsitellään ajan kanssa, eri näkökulmista, asiantuntijoita kuullen.

Hän uumoilee asian tulevan ensi syksynä mietintönä eduskuntaan, jolloin voidaan muodostaa lopullinen näkökulma siitä, miten sitä pitää viedä eteenpäin.

Kiljunen itse ilmoittaa kannattavansa eutanasiaa tiukoin kriteerein.