Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Aiheuttaako uskonto konflikteja?

 

Onko uskonto konfliktien syy vai uhri? Kuvan naiset protestoivat Pakistanissa ääri-islamilaistaTalibania vastaan.

Mitä ovat ihmisarvot? Mitä on suvaitsevaisuus? Muun muassa näitä teemoja on käsitelty tämän vuoden Uskon akatemia -luennoilla, jotka ovat vetäneet salin täyteen kuulijoita.

Jo perinteeksi muodostunut Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja Tampereen seudun työväenopiston yhteishanke Uskon akatemia -luentosarja Tampereen Metso-kirjastossa on käsitellyt tänä vuonna teemaa uskonnot ja rauha. Asiantuntijat ovat jakaneet avoimissa tilaisuuksissa tietämystään muun muassa Lähi-Idästä ja ihmisarvoista. Ensi viikolla pidettävä päätösluento käsittelee uskontoa mediassa konfliktien synnyttäjänä.

Luentosarjan teema on kieltämättä ajankohtainen ja tunteita herättävä. Mutta mitä sanoo yhteiskunnallisen työn pastori ja Uskon akatemiaa järjestänyt Ville Aalo? Aiheuttaako uskonto konflikteja?

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

”Uskonto on varmasti osaltaan mukana konfliktien synnyssä, mutta nykyisin uskontoa käytetään hyvin laajalti pelkkänä keppihevosena moneen asiaan. Uskonnot itsessään eivät aiheuta pahaa, mutta ihmiset voivat käyttää niitä itsekkäisiin tarkoitusperiin. Oleellinen kysymys on se, nähdäänkö tällaisen uskonnolla ratsastamisen taakse vai pistetäänkö kaikki uskonnon piikkiin.

 Liian harvoin korostetaan positiivista uskonnonvapautta eli vapautta uskoa ja suhtautua uskontoihin hyväksyvästi. Ei uskonnosta pitäisi luopua tasa-arvon nimissä vaan päinvastoin kasvattaa uskontojen ja samalla koko maailman ymmärrystä. Jeesuksen opetus lähimmäisenrakkaudesta tähtää siihen, että maailma olisi oikeudenmukainen ja hyvä paikka elää, ja tähän tavoitteeseen päästään vain keskinäisellä hyväksynnällä”

Uskonnot konfliktien taustalla

Teologian professori Risto Saarinen piti kevään Uskon akatemioiden aloitusluennon teemalla uskonnot konfliktien taustalla. Sali oli tupaten täynnä kiinnostunutta kuulijakuntaa ja lisätuolit olivat tarpeen. Eikä ihme; Saarinen sukelsi luennossaan moneen hyvin ajankohtaiseen ja puhuttavaan teemaan.

Saarinen muun muassa käsitteli historian valossa sananvapauden ja ihmisoikeuksien roolien muuttumista. Saarisen mielestä universaalit ihmisoikeudet antavat erilaisille kulttuureille hyvin vähän joustamisen varaa. Esimerkiksi islamilaisilla maissa ja Venäjällä on omat versionsa ihmisoikeuksista, jotka Saarisen mukaan ovat askel oikeaan suuntaan, vaikkakin kaipaavat vielä parannuksia. Ihmisoikeusaktivistien asenne on usein kaikki tai ei mitään.

Luennoitsija myös käsitteli islamin ja sananvapauden yhteentörmäyksiä Euroopassa. Hän esimerkiksi mainitsi, että vaikka väkivallan näkökulmasta uskontoon liittyvät konfliktit ovat aikojen saatossa pahentuneet (esimerkkinä Charlie Hebdo), ei islamilaisten maiden valtionjohtojen näkökulmasta väkivaltaa lietsota samalla tavalla kuin esimerkiksi vuonna 1989, jolloin Iranin hengellinen johtaja julisti brittikirjailija Salman Rushdielle fatwan eli käytännössä kehotti muslimeja surmaamaan kohukirjan julkaisseen miehen. Nykyään islamilaiset maat yleensä sanoutuvat irti terroriteoista.

Ajankohtaista myös Suomessa

Vaikka Suomessa ei terroritekoja ole vielä nähty, ovat uskonnon ja rauhan teemat täälläkin ajankohtaisia.

”Elämme globaalissa maailmassa – se mikä tapahtuu maan rajojen ulkopuolella, vaikuttaa vääjäämättä myös Suomeen. Päätöskerran luennoitsija filosofian tohtori Johanna Sumiala puhuu median ja uskonnon yhteyksistä, mikä teemana koskettaa tietenkin myös kotimaista Mediaa”, Aalo kertoo

Sumiala näkee median vahvana vaikuttamisen välineenä.

– Yhtäältä median valta on siinä, mitkä asiat se ylipäätään nostaa esiin ja mitkä ilmiöt tai tapahtumat jätetään huomiotta. Toinen merkittävä rooli on sillä, miten asiat uutisoidaan: mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan ja kenen ääni tulee kuulluksi, Sumiala sanoo.

– Haluaisin haastaa toimittajat ja kaikki muutkin ajattelemaan rohkeammin. Esimerkiksi Charlie Hebdo -iskuissa olisi tärkeää pyrkiä ymmärtämään motiivit teon taustalla. Tällä hetkellä sille annettu tila on mediassa marginaalisen pieni ja kapea. Parhaiten puolustamme länsimaalaisen ajattelun vapautta, kun pyrimme ymmärtämään myös niitä arvoja ja ajatuksia, joita emme hyväksy, Sumiala jatkaa.

Luentosarjan viimeinen tilaisuus pidetään ensi viikon torstaina 23.4 Metso-kirjastossa. Edelliset luennot ovat kuunneltavissa täältä