Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Äänisisällöt rynnistivät viestintämarkkinoille – Miten pärjää kotimainen kristillinen podcast?

 
lähikuva mikrofonista, jonka takana näkyy kännykän näyttö.

Kristillisten podcastien tekijöitä yhdistää halu käydä avointa keskustelua ja nostaa kristillisiä teemoja ja näkökulmia julkisuuteen. Kuvituskuva: Pixabay

Podcastien kuuntelu ovat jyrkässä kasvussa. Myös kristilliset toimijat ovat tarttuneet ääniviestinnän mahdollisuuksiin. Mikä tekijöitä motivoi ja mikä on podcastien merkitys mediakentässä? Tässä viiden podcastaajan ajatuksia.

Kotimaisten kristillisten podcastien lukumäärää on vaikeaa arvioida, koska julkaisualustoja on paljon ja joissain tapauksissa podcastien ja muiden äänitallenteiden ero on häilyvä. Karkea arvio voisi olla 200–300.

Yksityishenkilöiden lisäksi podcasteja tuottavat seurakunnat sekä kristilliset järjestöt ja muut organisaatiot. Myös monilla kristillisillä medioilla on omat podcastinsa.

Dei, suomigospel, neliöb. 11.-17.6.

Sisällöissä ykköspaikkaa pitävät raamatunopetukseen keskittyvät podcastit. Joukkoon mahtuu sekä systemaattista opetusta että Raamattua eri elämäntilanteisiin soveltavia opetus- ja hartausohjelmia. Suosittuja teemoja ovat myös sielunhoidolliset ja hyvinvointiin liittyvät asiat sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset keskustelunaiheet.

Seurakuntien tuottamissa podcasteissa esitellään muun muassa seurakuntien toimialoja, työntekijöitä, kirkkovuoden tapahtumia, tasa-arvokysymyksiä, hyvinvointi- ja ihmissuhdeteemoja, rukouksia, kirkkomusiikkia, jopa hautausmaita.

Sekulaareihin podcasteihin verrattuna kristilliset podcastit ammentavat harvoin huumorista ja viihteestä. Myös pelkästään julkisuuden henkilöiden ympärille rakennetut podcastit ovat harvinaista.

Tekijöitä motivoi halu keskustella ja vaikuttaa

Kristillisten podcastien tekijöitä yhdistää halu käydä avointa keskustelua ja nostaa kristillisiä teemoja ja näkökulmia julkisuuteen.

Meklin/Rendic – Viisastelijat -podcastin Pia Rendic korostaa, että on tärkeää puhua suoraan ja rehellisesti vaikeistakin aiheista. Podcast tarjoaa ”elämänmakuista keskustelua, rohkeita avauksia ja suoria kysymyksiä” mielenterveyden ja hyvinvoinnin teemoista.

– Haluamme ravistella kristillistä tapaa lakaista asioita maton alle. Jakamalla syntyy uusia oivalluksia ja näkökulmia asioihin sekä meille että kuulijoille.

Tavallinen Jeesus -podcastia tekevä Vihtori Leskelä lupaa ”Jeesustella niin uskottavasti, että ateistikin haluaa kuunnella”. Hän haluaa jakaa aidon uskonnollisen kokemuksen ilman pakottavia rakenteita, jotta kuulija voi samaistua ja ottaa askeleen lähemmäs Jeesusta.

– Tämä on minun harrastukseni, jossa voin toteuttaa pappeuttani täysin oman näkyni mukaan, kertoo Leskelä.

Kutsumushautomo-podcastia toimittava Elina Rautio on itse käynyt kamppailua kutsumusasioissa. Hän haluaa podcastilla tarjota tukea ja apua muille kutsumuksen kanssa kipuileville. Kutsumushautomo ”etsii avaimia merkitykselliseen elämään”.

Podcasteilla on mahdollisuus tuoda kristillisyyttä esiin raikkaalla ja tuoreella tavalla.

– Olen tosi etuoikeutettu, kun saan podcastin myötä tavata esimerkiksi teologian tai psykologian asiantuntijoita ja saada itsekin eväitä omaan elämääni, iloitsee Rautio.

Kujalla-podcastin Heidi Martikainen haluaisi kristittyjen olevan paremmin perillä omasta uskostaan, osaavan arvioida aikamme ideologioita, elävän viisaasti ja saavan rohkeutta vaikuttaa yhteiskunnassa.

– Haluaisin edistää kristittyjen julkista keskustelua ja auttaa kristittyjä tuntemaan teologiaa sekä sitä, miten sitä sovelletaan elämään. On paljon asioita, joista Suomessa kristittyjen piirissä arkaillaan puhua, mutta joista olisi syytä puhua ja keskustella uskon ja Raamatun näkökulmasta, Martikainen pohtii.

Areiopagi-podcastilla ja samannimisellä verkkolehdellä on yhteinen tavoite: poistaa turhia jännitteitä kristinuskon, tieteen ja filosofian väliltä.

– On tärkeää säilyttää keskusteluyhteys uskonnollisten näkemysten, tieteen ja teologian välillä, muistuttaa Areiopagia toimittava Aku Visala.

Podcastit ovat vaihtoehto vaiteliaalle valtamedialle

Suomalaisessa valtamediassa uskonto on marginaalinen teema. Toimitusten suhde kristillisyyteen on vaitelias ja vaivaantunut, ja uskontojournalismin osaajat ovat harvassa. Kristillisten podcastien tekijät raivaavat lisää tilaa kristillisille teemoille ja tavoittavat uusia kohderyhmiä.

– Podcasteilla voi olla oleellinen rooli vuoropuhelun lisääjänä sekulaarilla mediakentällä. Kristillisillä podcasteilla on mahdollisuus tuoda kristillisyyttä esiin raikkaalla ja tuoreella tavalla, joka puhuttelee kristinuskosta ehkä irrallaan olevia ihmisiä, toteaa Pia Rendic.

Heidi Martikaisen mielestä itsenäisesti toteutettu podcast antaa mahdollisuuden nostaa eri näkökulmia kuin valtamedia tai toisaalta johonkin seurakuntaan kytköksissä oleva media.

– Näen podcastien roolin ”virallisen median” ja seurakuntamedian sparraajana. Lisäksi podcast mahdollistaa hyvinkin rajatulle kohderyhmälle, kuten pienten lasten äideille, puhumisen.

Vihtori Leskelä pyrkii podcastillaan tavoittamaan etenkin 30–50-vuotiaita, jotka ovat jättämässä tai jo jättäneet kirkon.

– Ainakin tällä hetkellä podcastit ovat hyvä tapa tavoittaa ihmisiä kristillisellä sanomalla, koska ne tuntuvat sopivan ihmisten pirstaleisempaan elämäntyyliin. Podcast jättää kuulijalle päätäntävallan ajasta ja paikasta.

Tiukka työtahti karsii podcasteja

Podcast on helppo aloittaa, mutta jos konseptisuunnittelu jää ohueksi eikä sisältö löydä kuuntelijoita, tuotanto saattaa loppua kokeilujakson jälkeen. Yleisön tavoittaminen ja laajentaminen edellyttää säännöllistä julkaisua. Podcastien taustoitus, ääniaineiston editointi ja markkinointi vaativat paljon työtä.

– Halusimme alusta asti tehdä podcastia, joka on selkeämpi ja tiukempi rakenteeltaan kuin vapaa keskustelu. Tämän opetteluun on mennyt paljon aikaa. Homma on paljon työläämpää kuin ajattelin, kertoo Aku Visala.

Työmäärästä huolimatta tekijät innostuvat podcastien suunnittelusta ja tuotannosta.

Homma on paljon työläämpää kuin ajattelin.

– Olemme oppineet asioiden entistä monipuolisempaa tarkastelukulmaa sekä joustavuutta vaikeiden asioiden äärellä, summaa Pia Rendic.

– Jokainen jakso sisältää asiaa, jonka opin vasta jaksoa tehdessä. Podcasteissani kuuluu tuore ajattelu ja vasta tehnyt oivallukset, kertoo Vihtori Leskelä.

– Ehkä tärkein oppi on ollut se, että uskaltaa laittaa eetteriin materiaalia, jossa paljastuu oma keskeneräisyys. Haluan jakaa podcasteissa myös omia kipuilujani ja olla aidosti oma itseni. Siihen kuuluvat myös virheet, pohtii Elina Rautio.

– Olen saanut oppia monesta asiasta taustatyötä tehdessä ja haastateltavien kautta. Se on mahtava ja elämää rikastava asia, Heidi Martikainen kiittelee.

Myös Seurakuntalainen.fi-uutisverkkosivustolla on oma podcast. Viikon Seurakuntalaisessa käsitellään ajankohtaisia aiheita kristilliseltä kentältä. Podcast on pyörinyt marraskuusta 2022. Uusi 20-minuutin pituinen julkaisu tulee ulos kerran viikossa. Se lähetetään Radio Dein aalloilla maanantaisin klo 10.05 ja on sen jälkeen kuunneltavissa Dei Plus -palvelussa. Podcastin toimittaa Seurakuntalaisen päätoimittaja Sari Savela.

Pieni perehdytys podcastiin

Podcast merkitsee verkossa julkaistavaa äänitallennetta, jota voi kuunnella netin kautta suoratoistona tai ladata omalle laitteelleen kuunneltavaksi. Podcastit muistuttavat radio-ohjelmaa, mutta aiheiden käsittelytavat, tekijöiden ja keskustelijoiden puhetyyli, ohjelmien pituus ja jakelukanavat ovat radioon verrattuna vapaampia.

Podcasteja julkaistaan monilla alustoilla: Apple iTunes ja Apple Podcasts, Dei Plus, Google Podcastit, Podplay, RadioPlay, SoundCloud, Spotify, Supla, Yle Areena ja YouTube.

Podcastit rantautuivat Suomeen vuonna 2005. Alku oli tahmeaa: äänitiedostot olivat hitaita ladata, ja toisaalta kuva- ja videosisällöt kilpailivat yleisöjen huomiosta. Läpimurto tapahtui vasta vuonna 2014, kun Yhdysvalloissa julkaistiin 12-osainen podcast-sarja eräästä murhatutkimuksesta. Podcastien kasvuun on vaikuttanut myös nettiyhteyksien sekä mobiililaitteiden ja -sovellusten kehittyminen.

Podcasteja kuunnellaan ja tilataan oman mielenkiinnon mukaan. Mediatutkimusten mukaan 200–300 kuuntelukertaa on Suomessa tyypillinen podcastien kuuntelumäärä. Toki löytyy myös podcasteja, jotka saavuttavat tuhansia kuuntelukertoja. Tilaus- ja kuuntelumääriä on vaikeaa selvittää, koska julkaisualustoja on niin paljon.

Areiopagi

  • Tekijät: Aku Visala, Areiopagin toimitus
  • Aloitusvuosi: 2017
  • Kesto & julkaisutahti: 30–40 min, noin kerran kuukaudessa; tällä hetkellä tauolla
  • Miksi kuunnella? ”Suomen paras podcast, joka käsittelee teologian, filosofian ja luonnontieteen yhtymäkohtia (ja jännitteitä).”

Kujalla

  • Tekijä: Heidi Martikainen
  • Aloitusvuosi: 2021
  • Kesto & julkaisutahti: noin 50 min, noin viikon välein
  • Miksi kuunnella? ”Saat uskollesi vahvistusta ja ajattelemisen aihetta.”

Kutsumushautomo

  • Tekijä: Elina Rautio (Aikamedia)
  • Aloitusvuosi: 2022
  • Kesto & julkaisutahti: 25–55 min, joka toinen viikko
  • Miksi kuunnella? ”Sinulle, joka kaipaat elämääsi lisää syvyyttä ja merkityksellisyyttä.”

Meklin/Rendic – Viisastelijat

  • Tekijät: Elli Meklin, Pia Rendic
  • Aloitusvuosi: 2020
  • Kesto & julkaisutahti: 30–60 min, noin viikon välein
  • Miksi kuunnella? ”Jos haluat kuulla suoraa puhetta ja saada uusia oivalluksia ja ajatuksia omasta elämästä ja yhteiskunnallisista aiheista.”

Tavallinen Jeesus

  • Tekijä: Vihtori Leskelä
  • Aloitusvuosi: 2019
  • Kesto & julkaisutahti: 30–60 min, noin kerran kuukaudessa
  • Miksi kuunnella? ”Tätä tavaraa ei saa suomeksi mistään muualta.”

Viikon Seurakuntalainen

  • Tekijä: Sari Savela
  • Aloitusvuosi 2022
  • Kesto & julkaisutahti: 20 min, kerran viikossa
  • Miksi kuunnella? Viikon Seurakuntalainen -podcastissa puhutaan ajankohtaisista ja kiinnostavista kristillisen kentän aiheista. Podcast luotaa pintaa syvemmälle Seurakuntalainen.fi-uutisverkkosivustolla käsiteltyihin teemoihin.

*

Jutussa on käytetty tausta-aineistona kahta tutkielmaa:

Laura Aimola: Suomen podcast-kulttuuri – kehityskatsaus ja uudet muodot. Turun yliopisto, 2021.

Suvi Laine: Hyvän podcastin anatomia. Mistä elementeistä hyvä podcast rakentuu, ja miksi äänisisällöt ovat suositumpia kuin koskaan? Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020.