Tuunaa kirkko mieleiseksesi

Minun arvoni, minun ajatukseni. Nämä sanat tervehtivät minua kirkon eteisessä olevassa roll-upissa. Myös seuraaviin lauseisiin olen törmännyt lähiaikoina: Minun kirkkoni uskaltaa, minun kirkkoni rakastaa, minun kirkkoni on lähellä, minun kirkkoni on turvallinen, minun kirkkoni toivoo, minun kirkkoni uudistaa, minun kirkkoni on perinteinen.

Seurakuntavaalit lähestyvät ja vaalimainonta lisääntyy. Ehdokasasettelu päättyi 17.9. ja nyt jo tiedetään, että vaaleissa on noin viidennes vähemmän ehdokkaita kuin vuonna 2014.

Kirkon mainoskampanjoissa sorrutaan usein valitsemaan kansaa kosiskelevia sloganeita, joiden sisältö on – anteeksi nyt vaan – mitäänsanomaton. Välillä tuntuu, ettei kirkon viesti erotu hyväntekeväisyysjärjestön sanomasta. Minun kirkkoni -teemalla halutaan varmaan kommunikoida, että jokainen ihminen ja hänen mielipiteensä on merkityksellinen. Onhan tärkeää, että jokainen voi kokea kirkon omakseen. Minä-keskeinen lähestyminen sopii yksilökeskeisyyttä korostavaan nykyaikaan. Tule vaikuttamaan, tee kirkosta sinun mieleisesi, sinun näköisesi, sinun tuntuisesi, sinun arvoillesi sopiva.

Kristuksen kirkko on kirkko isolla K:lla. Sillä tarkoitetaan kaikkien Kristukseen uskovien seurakuntaa yli kansakunta-, heimo-, rotu-, ikä-, sukupuoli-, sukupolvi- ja tunnustuskuntarajojen. Kun puhutaan kirkosta, ajattelen Kristuksen Kirkkoa. Silloin ajatus minun kirkosta tuntuu vieraalta. Enhän minä voi määritellä kirkkoa. Kristillinen seurakunta on yhteisö, jonka pronominiksi sopii paremmin me kuin minä. Kirkko on Kristuksen ruumis, jonka päänä on itse Kristus. Kristus johtaa Kirkkoa ja Raamattu on oppaana, perustana Kirkolle.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on instituutio, joka ei ole sama asia kuin Kristuksen kirkko. Käytännössä tarvitaan rakenteita kuten ev. lut. kirkko Suomessa. Tämä ei ole puheenvuoro rakenteita vastaan, mutta rakenteiden sisällä pitäisi vaikuttaa Kristuksen kirkon. Kirkon tulisi olla läpeensä kristillisen sanoman marinoima, eikä ihmisten toiveiden ja mielipiteiden mukaan muuttuva. Yleinen mielipide ei voi määritellä, mitä Jumala ajattelee. Kirkon tulisi muuttaa yhteiskuntaa, eikä yhteiskunnan kirkkoa.

Siinä mielessä minun kirkkoni -teema on sopiva, että kirkon on tärkeä uudistua niin, että se puhuttelee nykyihmistä. On mietittävä, mitkä elementit ovat pysyviä, joita ei pidä korvata halvalla rihkamalla. Muuttumattomiin asioihin ei saa kajota, vaikka mielipidemittaukset näyttäisivät mitä. Niiden osalta voidaan unohtaa demokraattinen vaikuttaminen.

Sitten on mietittävä ne tekijät, joita voi ja pitää uudistaa, jotta nykyihminen tavoitettaisiin paremmin. Kirkon pitää uudistua rohkeasti, jotta mahdollisimman moni “kadonnut lammas” löytäisi kotiin, mutta se ei saa tapahtua evankeliumia loiventamalla. On tavattoman tärkeää, että ihminen voisi kokea kirkossa hyväksyntää ja rakkautta. Ihmistä tulee puhutella oikealla kielellä ja tavalla.

Minun kirkkoni on kolmiyhteisen Jumalan seurakunta, minun kirkkoni seuraa Jeesusta, minun kirkkoni julistaa evankeliumia, minun kirkkoni opettaa Raamattua, minun kirkkoni elää ihmisten arjessa, minun kirkossani Pyhä Henki toimii ja minun kirkkoni rakastaa ja välittää ihmisistä.