Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Taide on teologiaa – Makoto Fujimuran siveltimen jälki johdattaa Jeesuksen kyyneliin

 

Koen taiteen voimakkaasti niin katsojana kuin tekijänä. Se johtaa minut paikkaan, jossa mieleni saa lepoa ja ajatukseni innostavia kytköksiä. Katsoessani hiljattain ystävieni olohuoneen seinällä olevaa graafista teosta koin ikään kuin aivojani olisi kutitettu. Toista teosta katsellessani tuntui, kuin joku olisi silittänyt sydäntäni. Improvisoiva maalaaminen puolestaan tuntuu virtaavaan jokeen hyppäämiseltä, ja luova kirjoittaminen vie ajantajun mennessään. Merkillistä, ainutlaatuista.

Uskovana ymmärrän luovuuden olevan heijastusta Jumalan luovasta persoonasta. Olemme luoviksi luotuja. Monet uskovat taiteilijat ovat pureskelleet pitkälle uskon ja taiteen suhdetta omassa työskentelyssään. Eräs tällainen on japanilais-yhdysvaltalainen  nykytaiteilija Makoto Fujimura.

IK-opisto Neliöb. 17.-30.6.

“Pidän työskentelyäni studiossa yhtä paljon teologisena kuin esteettisenä työnä”, Fujimura avaa kirjassaan Art + Faith (2021).

Taiteilijan maalaukset huokuvat raamatullisia näköaloja aina niissä käytetyistä tekniikoista lähtien. Taiteilijan teos “Golden Sea” on valmistettu perinteisen japanilaisen nihonga-tekniikan mukaisesti käyttäen mineraalipohjaisia pigmenttejä. Materiaalit ovat arvokkaita ja työskentely pikkutarkkaa ja hidasta – mutta ylenpalttinen ja perusteellinen omassa luomistyössään on myös itse Jumala. 

    Fujimura kuvittelee käyttämiensä vesiliukoisten värien sisältävän Jeesuksen kyyneleitä. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus itki Lasaruksen haudalla. Kyyneleet olivat periaatteessa tarpeettomia, sillä Jeesus kykeni nostamaan ystävänsä kuolleista. Fujimuran mukaan Jeesuksen kyynelissä on kuitenkin evankeliumin kauneus ja uuden luomisen siemen. Työskentelyprosessi auttaa häntä ymmärtämään Jumalan myötätuntoa itseään kohtaan. Tämä puolestaan ruokkii myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. “Työni elävät sen tähden omaa elämäänsä, ja kuulen Luojan äänen omien luomusteni kautta”, maalari selittää.

    Kirjoittaessani kuluneen vuoden aikana tekstejä Timi Korhosen toimittamaan ”Kaunis Pyhä – Hartaushetkiä maalausten äärellä” -kirjaan sain mahdollisuuden etsiä kirkkovuoden pyhien raamattuteksteihin sopivia maalauksia. Eräs tällainen oli Joh. 5: 19-21, jonka toin yhteen Fujimuran Golden Sea -maalauksen kanssa. Johanneksen evankeliumin kohdassa Jeesus ilmaisee olevansa yhtä Isän kanssa ja tekevänsä sitä, mitä Hänkin. Ihmeellisin Jumalan teoista on ylösnousemus. Jeesus pysyi yhteydessä rakkaaseen Isäänsä ja teki kaikessa Hänen tahtonsa. Isänsä lisäksi Jeesus rakastaa äärettömästi myös meitä ja suostui takiamme kärsimykseen ja ristinkuolemaan. Hänen täytyi ensin sovittaa syntimme kuolemalla, jotta hän saattoi ylösnousemuksellaan raivata meille kuolevaisille ja syntiemme tähden tuomionalaisille tien taivaaseen. 

   Miten Fujimuran Kultainen meri -maalaus keskustelee Johanneksen evankeliumin kanssa? Teos on reflektio Japanissa vuonna 2011 sattuneesta tsunamista. Se muistuttaa elämästä, jonka arvon voi ymmärtää kunnolla vasta kuoleman pyyhkäistyä ylitse. Maiseman keskellä oleva horisontaalinen linja jakaa maalauksen kahtia. Ajattelen sen kuvastavan Jeesuksen ja Isän saumatonta suhdetta, josta tihkuu elämää. Se kutsuu yhteyteensä jokaisen, joka uskoo. Ikuisen elämän lahja otetaan vastaan kuoleman voimien keskellä. Näin meissä vaikuttava Pyhän Hengen ylösnousemusvoima saa alkaa hiljalleen värjätä omia tummia laineitamme sädehtivillä pigmenteillä.

Jeesuksen omina saamme Fujimuran tavoin osallistua luomistyöhön rukouksin Isän tahdossa roikkuen ja Jeesuksen kyyneleistä lohtua hakien – kunnes kyyneleet vihdoin kuivataan.

    Anglikaanisen kirkon teologi ja piispa N. T. Wright vertaa Fujimuraa ja hänen kaltaisiaan taiteilijoita vakoojiksi, jotka Mooses lähetti tutkimaan Luvattua maata. Kristittynä taiteilijana Fujimura katsoo uskon silmin kohti tulevaisuutta ja uutta luomakuntaa. Teoksen kultainen väri on kudottu ajallisuuden silkkiin. Kullan hän uskoo kumpuavan paratiisista, sillä Raamatun mukaan Eedenin maassa oli hyvää kultaa. Uusi luominen on jo tullut ja alkanut Jeesuksen ylösnousemuksen myötä. Me saamme uskoa olevamme Jumalan uusia luomuksia ja mestariteoksia. Särkymisen, raunioiden ja uskon kautta me kuljemme kohti Jumalan valtakuntaa, ikuista kultakaupunkia.  

 
Kylvaja artikkelibanneri