Seuraava katse

 

Juoksennellessani Brasilian, Rio de Janeiron rantahietikolla aamuauringon noustessa selkäni takana, huomaan rakennusten välistä siintävän kuuluisan Kristus – patsaan. Jään hetkeksi ihastelemaan näkyä ja mietin, kuinkahan painavalta maailma sen käsivarsilla mahtaa tuntua. Sivulle levitetyt kädet sinistä taivasta vasten näyttävät armollisilta ja kutsuvilta. Tuona aamuna päätän lähteä katsomaan kuuluisaa monumenttia hieman lähempää.

38 metriä korkea patsas on huikea näky ja sen juurella tuntee itsensä kovin pieneksi. 700 tonnia painava Kristus – patsas on asetettu 700 metrin korkean Corcovadon vuoren huipulle. Ilma on kirkas, joten maisema vuorelta on selkeä ja paljon puhuva. Mielen valtaa monta kysymystä ja olo on toisinaan kuin lapsella. Ihmetys valtaa ajatukset.

Perheniemi neliöb. elokuu MJa

Katsellessa ihmisiä patsaan juurella tajuaa, kuinka samankaltaisia me kaikki lopulta olemme. Ei ole väliä värin, kulttuurin, koon, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai heimon. Lopulta kaikki saman katseen alla – samassa muistissa. Tuossa hetkessä on niin paljon symbolista, että Corcovadon vuorelta alas laskeutuessa elämä tuntuu pitkästä aikaa turvalliselta. Ympärillä rauhoitettu sademetsä, taivaalla kirkas aurinko ja vielä hetken takana siintävä Kristus – patsas luovat toivoa.

Matkani edetessä seuraavaan paikkaan ja maahan, seuraa mielessäni yhä Kristuksen katse ja auki olevat kädet valmiina avosylin vastaanottamaan tykönsä jokaisena hetkenä jokaisen ihmisen. Se oli yksi mieleen jäävä viesti tuosta patsaasta. Tuolla hetkellä mieleeni nousee yksi kysymys yli muiden:

”Tahdotko?”

Vastauksena jokaiselle kysyjälle:

”Olet aina tervetullut.”