Puolikuollut, osittain elossa tai täysin elossa

 

Juttelin vähän aika sitten erään naisen kanssa, jonka sydän oli pysähtynyt neljäksi minuutiksi. Oliko hän kuollut? Omien sanojensa mukaan hän oli nähnyt näyn, taivaallisen hahmon, joka oli täynnä rakkautta sanonut hänelle, ettei vielä ole sinun aikasi. Sitten sydän oli alkanut pumppaamaan verta suoniin. Nainen oli vironnut elämään.

Ihmisten kuolleisuusprosentti on 100 %. Myös ihmisten kuolemattomuusprosentti on 100 %. Elämä kuoleman jälkeen on, kristillisen uskon mukaan, tosiasia. Itseasiassa kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina on uskottu kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä elämä ei ole vain tässä. Kun sydän pysähtyy ja hengitys loppuu, sielu jatkaa elämäänsä ikuisesti. Olemme ikuisuusolentoja.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Hengellinen kuolema ja ylösnousemus

Kristityt puhuvat ruumiin kuoleman lisäksi myös hengellisestä kuolemasta. Hengellisellä kuolemalla tarkoitetaan sitä, että ihminen on, vaikkakin ruumiillisesti elossa, hengellisesti kuollut eli kuoleman synnin vallassa. Hän ei ole Jumalan armon alla. Tätä ihmisen tilaa kuvataan monissa Raamatun kohdissa. Luomiskertomuksessa Jumala sanoo, että jos ihminen syö siitä kielletystä hedelmästä, hän on sinä päivänä ”kuolemalla kuoleva”. Raamatun kertomuksen mukaan Adam ja Eeva kuitenkin jatkoivat elämäänsä syntiinlankeemuksesta huolimatta. Kyllä, mutta hengellisesti he olivat kuolleita. Heistä oli tullut syntisiä, he olivat joutuneet eroon Jumalasta.

Jeesus kertoi tuhlaajapojasta, joka lähti perintöineen isänsä kodista. Hän törsäsi perintönsä ja ajautui rappiolle. Viimein hän päätti kokeilla, jos isän luota löytyisi jokin hanttihomma hänelle. Niinpä hän taapersi takaisin kotiin. Matkalla, kun poika oli vielä kaukana, isä näki hänet, heltyi, ja juoksi häntä vastaan. Isä otti pojan syliinsä, puki hänet juhlavaatteisiin, laittoi sormuksen sormeen ja manttelin päälle. Syöttövasikka teurastettiin ja juhlat pidettiin. Isä selitti toiselle pojalleen juhlien syytä: ”Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.” (Luuk. 15:32.) Tässäkin kertomuksessa ruumiillisesti elossa oleva poika on hengellisesti kuollut, kun hän on erossa perheestään, erossa isästään, kun hän on kadotuksessa, synnin orjana.

Ihminen saa olla ikuisesti kiitollinen siitä, että Jumala on antanut meille elämän lähteen, ikuisen ja yltäkylläisen elämän lähteen Kristuksessa. Hengellinen uudestisyntyminen on mahdollista. Jeesus sanoo: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’.” (Joh. 7:38.) Profeetta Hesekiel näki, että tulevan temppelin perustusten alta kumpusi vesilähde. Tuo vesilähde pulputti vettä puroon, joka virtasi vuolaana jokena autiomaalle muuttaen autiomaan eläväksi ja kukoistavaksi. ”Missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki eläimet menestyvät ja lisääntyvät. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään.” (Hes. 47:9.)

Kristus on kirkossaan läsnä, ja hänestä virtaavat nämä elämän lähteet ehtymättä. Kasteessa, Jumalan sanassa, ehtoollisessa, ripissä… elämän vedet virtaavat. Juuri tämän vuoksi käyn kirkossa. Esimerkiksi ripissä ihminen on yhteydessä siihen uskomattomaan armoon, joka on ylivoimaisen suurta meidän pahimpienkin syntien edessä.

Synnin orjuudessa eläminen tarkoittaa elämää pienellä liekillä, tai pahimmassa tapauksessa jopa hengellisesti kuolleena. Sitä lähempänä Kristusta me elämme, sitä enemmän olemme yhteydessä häneen, joka on Elämä. Juuri kuoleman läheisyydessä, heikkouden ja kärsimyksen keskellä, ihminen voi olla todella lähellä Kristusta, ristiinnaulittua Kristusta, joka kuoli ja nousi kuolleista. Meille kuolema näyttäytyy kuihtumisena ja kuolemisena. Uskon silmin katsottuna, kuoleman kautta mennään taivasten valtakuntaan. Kuolema on kuitenkin hetki, joka vetää meistä jokaisen pienelle paikalle. Mitä on sen jälkeen? Miten minun ja sinun käy? Entä kaikki synnit, jotka paholainen vetää eteesi kuin raskaan taakan, jota et voi kantaa. Juuri tämän vuoksi, tuohon hetkeen, kristityt valmistautuvat ja tarrautuvat Kristukseen. Turvaudu Kristukseen, muuten piru sinut periköön.

Kirjoittaja pitää huhti-toukokuussa Timo Soinin kanssa webinaarikurssin ”Elämää kuoleman jälkeen”. Ilmoittaudu mukaan osoitteesta www.juhosankamo.fi