Miksi on tärkeää olla ”vihreä”?

 

”…ja niille[heinäsirkoille] sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä yhtään muuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.” (Ilmestyskirja 9:4)

Miksi ”vihreys” on tärkeää uskollemme? Heinäsirkkojen käskettiin pysyä erossa kaikesta vihreästä ja vihannasta. Yksinkertaistaen: ne eivät voineet satuttaa ketään, joka eli elämäänsä uskossa. Keskellä suurimpia hyökkäyksiä ne, jotka laittavat turvansa Jumalaan, seisovat turvassa aivan kuin vankat, vihreät puut. Heihin eivät mitkään maailman heinäsirkat pysty, eivät terroristitkaan. Terve usko ja terve hengellisyys on paras turva jokaista helvetillistä hyökkäystä ja pistoa vastaan. Ja uskomme on tervettä vain silloin, kun käännymme Herran puoleen ja luotamme hänen lupauksiinsa.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Saanen kysyä Sinulta:
– Luotatko täysin Jumalan anteeksiantamukseen? Luotatko, että hänen verensä pesee sinut puhtaaksi kaikesta vääryydestä, pahuudesta ja synnistä? Jos tunnet olevasi tuomion alla ja jatkuvasti yrität miellyttää Jumalaa, et ole vihreä ja terve puu. Jumalan ensisijainen kaipaus on, että ottaisit vastaan anteeksiantamuksen lahjan ja lepäisit siinä.
– Olet ottanut anteeksiantamuksen vastaan, mutta luotatko hänen rakastavan Sinua ilman ehtoja ja vaatimuksia?

Herramme ei katkaise yhteyttämme häneen joka kerta kun lankeamme. Hän ei jatkuvasti kurki olkansa yli vaatien, että teemme kaiken oikein. Hän yksinkertaisesti pyytää meitä tulemaan hänen luokseen tunnustaen: ”Uskon Sanaasi, Herra. Anna minulle anteeksi, pese minut puhtaaksi, pidä minua sylissäsi.”

Jumala toivoo, että eläisimme jokaisen päivän ilman pelkoa. Emme saa antaa Saatanan syyttää meitä mistään menneistä virheistämme. Jos olemme katuneet ja pyytäneet anteeksi, on Kristuksen kallis veri puhdistanut meidät.

Tässä on Jumalan lupaus kaikille teille, jotka turvaatte häneen: ”Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme Herran, Jumalamme, nimeä. He vaipuvat maahan ja kaatuvat, mutta me nousemme ja pysymme pystyssä.” (Psalmi 20:7-8)