Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Miksi ihmeessä holokaustin kieltäminen pitää kriminalisoida?

 

Petteri Orpon hallitus ilmoitti tiedonannossaan 31.8., että se tulee kriminalisoimaan holokaustin kieltämisen. Tämä taisikin olla rasisminvastaisen ohjelman ainut toimenpide, joka nousi pääuutisiin ja on myös kirvoittanut – paitsi kiitosta – myös runsaasti suoranaista vastustusta.

Monet päätöksen arvostelijat pitävät linjausta sanan- ja mielipiteenvapauden rajoittamisena ja kysyvät ”mikä mielipide kielletään seuraavaksi?” Valitettavasti he eivät näe holokaustin ainutkertaisen käsittämätöntä mittakaavaa ja Saksan valtion nimenomaista osallisuutta juutalaisiin kohdistuneiden rotulakien säätämiseen ja sitä seuranneeseen kuuden miljoonan juutalaisen teolliseen murhaan vain siksi, että he olivat juutalaisia.

KRS Krito 10.-23.6.

Vaikka opetusministeri Anna-Maja Henriksson puolustikin ansiokkaasti holokaustin kieltämisen kriminalisointia TV1:n Ykkösaamussa 2.9., hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi julkisesti perustellut, miksi juuri tällainen kansalaisten sananvapautta rajoittava laki pitää viedä läpi. Ehdotus on kuitenkin niin tärkeä ja myös poikkeuksellinen, että se ansaitsee tulla perustelluksi ja taustoitetuksi, mitä seuraavassa osaltani pyrin tekemään.

Ensinnäkin, maailmassa ei ole minkään valtion virallisen järjestelmän puitteissa koskaan tapahtunut mitään holokaustia vastaavaa, mikä tekee holokaustista poikkeuksellisen ja siksi sitä voi ja pitää käsitellä yksittäistapauksena.

Toinen syy on myös Suomessa valitettavasti edelleen ilmenevä antisemitismi, jonka takana on aktivisteja niin äärioikealta kuin äärivasemmaltakin ja myös islamilaisista taustoista. He ovat aktiivisella julkaisutoiminnallaan ym. toimenpiteillään jo pitkään pystyneet levittämään valheita niin juutalaisista kuin holokaustistakin ja ovat aatteensa innoittamana tehneet erilaisia ilkivaltaiskuja juutalaisia ja heidän rakennuksiaan kohtaan, tästä esimerkkinä mm. kansanedustaja Ben Zyskowicziin kohdistunut fyysinen hyökkäys kevään eduskuntavaalien alla ja Turun synagogaan tehty ilkivaltaisku 27.1.2020 eli juuri vainojen uhrien muistopäivänä. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, jotka vakavissaan pitävät holokaustia myyttinä tai salaliittoteoriana.

Kolmantena syynä on Suomeen tulleiden maahanmuuttajien vähäinen tai olematon tietoisuus holokaustista. Suomessa asuu tällä hetkellä jopa yli 100 000 maahanmuuttajaa, jotka ovat syntyneet maissa, joiden hallinto on lähtökohtaisesti suhtautunut kielteisesti tai vihamielisesti juutalaisiin ja Israelin valtioon. Näiden hallitusten narratiivissa tämä on näkynyt paitsi yleisesti juutalaisiin ja Israeliin kohdistuvana vihamielisyytenä, myös holokaustin vähättelynä, vääristelynä tai kieltämisenä, tai sitten totaalisena vaikenemisena. Räikein esimerkki tästä on Iran, joka on islamilaisen vallankumouksen jälkeen systemaattisesti kieltänyt tai vähätellyt holokaustia, ja mm. esitti ainoana jäsenmaana vastustavan mielipiteen YK:n yleiskokouksessa 20.1.2022 hyväksyttyyn päätöslauselmaan, joka tuomitsi holokaustin kieltämisen.

Ei ole yllätys, että nämä asenteet ja käsitykset siirtyvät suurella todennäköisyydellä maahanmuuttajien seuraaville sukupolville, jotka ilman suomalaisen yhteiskunnan aktiivisia toimenpiteitä pitäytyvät edelleen kuulemissaan narratiiveissa. Valitettavasti myös kantasuomalaisten oppilaiden tiedot holokaustista ovat ilmeisen vähäiset, joten uskon ja toivon, että opetusministeri Henriksson vie holokausti-teeman koulujen opetussuunnitelmiin aivan uudella painoarvolla.

Neljänneksi, Suomi kulkee tässä asiassa jälkijunassa EU-maiden keskuudessa, ja meidän on korkea aika liittyä niiden 17 maan joukkoon, jotka ovat jo sisällyttäneet holokaustin kieltämisen rikoslakiinsa EU:n suositusten mukaisesti. Tämä ilmenee Euroopan parlamentin tammikuussa 2022 julkaisemasta raportista Holocaust denial in criminal law – Legal frameworks in selected EU Member States.

Muutoksia muistopäivään, kieltoja natsien ja kommunistien tunnusten käyttöön

Hallituksen tiedonannossa mainittiin myös, että Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Ministeri Sari Essayah tarkensi Hesarin mukaan 31.8. kirjauksen tarkoittavan, että tammikuun 27. päivästä ryhdytään käyttämään sen alkuperäistä kansainvälistä nimeä Holokaustin uhrien muistopäivä, jonka Euroopan neuvosto asetti vuonna 2002. Samana vuonna myös Suomen hallitus päätti muistopäivän vietosta, mutta jostain syystä se vietiin kalenteriin vainojen – ei holokaustin – uhrien muistopäivänä. Onkin tärkeää, että muistopäivän suomenkielinen nimi kiinnittyy holokaustiin, ettei käy niin kuin Rauman kaupungille vuonna 2022, kun se teki päätöksen muistaa inkeriläisten kokemia vainoja ja unohti päivän alkuperäisen merkityksen kokonaan.

Tiedonanto lupaa myös selvittää mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen. Molempien ideologioiden nimissä on viimeisen 100 vuoden aikana murhattu yhteensä kymmeniä miljoonia viattomia ihmisiä ja pidetty satoja miljoonia panttivankeina vuosikymmenten ajan, joten tätäkin aloitetta on syytä viedä eteenpäin.

 

Kirjoitus julkaistu alunperin otsikolla Juuri siksi holokaustin kieltäminen pitää kriminalisoida Uuden Suomen blogeissa 5.9.2023