Kirjablogi: Usko ja ymmärrys viihtyvät hyvin yhdessä

 

Eero Junkkaala, Uskon jotta ymmärtäisin, Päivä 2017

Eero Junkkaalan tekstien parissa sekä oppii että viihtyy. Teologian tohtori ja tunnettu raamatunopettaja, jolla on laajat tiedot arkeologiasta sekä paljon kansainvälistä kokemusta, osaa käsitellä suuriakin asioita lyhyesti ja havainnollisesti. Kirjassaan Eero Junkkaala antaa samalla vastauksia moniin kysymyksiin, joista usein väitellään kahvipöydissä tai pohditaan raamattupiireissä ja kotikokouksissa.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Kirja koostuu useista kymmenistä lyhyistä kirjoituksista. Niitä voi jokainen mieltymyksensä mukaan kutsua pakinoiksi, kolumneiksi tai esseiksi. Kaikille nimille löytyy katetta.  Tekstit on ryhmitetty seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Kaivaukset avaavat historiaa, Voiko Israelia ymmärtää? Raamatussa suurin viisaus, Usko avautuu maailmalla, Uskon armolahjoihin, Erilaisuutta oppimassa, Ymmärryksen reunamilla, Uskon, jotta ymmärtäisin ja Uskon, vaikka en ymmärrä.

Ensimmäinen kokonaisuus, jossa käsitellään Raamatun maan arkeologiaa, on erittäin kiinnostava. Tekstistä ja rivien väleistä voi huomata kirjoittajan rakkauden harrastustaan kohtaan. Lukija saa kirjasta paljon vastauksia pohdintoihinsa Raamatun ja siinä esiintyvien henkilöiden historiallisuudesta.

Israelia käsittelevän kokonaisuuden otsikossa on kysymysmerkki. Tämä onkin paikallaan, sillä tässä jaksossa kirjoittaja asettelee sanansa ja määrittelee kantansa kirjan muita kokonaisuuksia varovaisemmin. Ei ihme, sillä Israeliin liittyy myös kristittyjen keskuudessa monenlaisia mielipiteitä ja voimakkaita intohimoja. Reippaitakin Israelia koskevia kannanottoja kirjasta silti löytyy:

”Pitäisikö siis siirtokuntatuotteisiin laittaa erityinen merkintä? Minun mielestäni pitäisi. Se kuuluisi seuraavasti: ”Tämä tuote tulee Israelin palestiinalaisalueelta. Osta tämä, niin tuet palestiinalaisten työllisyyttä. Samalla toimit rauhanrakentajana israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.” (s.47)

Kirjan ehdoton ansio on lukijan vierelle asettuminen. Vaikka tietoa ja näkemystä löytyy paljon, niin se tarjoillaan leppoisasti kertoen ja lukijan rinnalla kotoisesti astellen. Asioita ei käsitellä ulkokohtaisesti oppituolien turvallisista korkeuksista vaan oma persoona ja elämän antamat kokemukset peliin laittaen. Tässä mielessä kirja on kuin hyvä todistus uskosta: ei faktojen ja raamatunlauseitten luettelemista vaan omien kokemusten ja ajatusten kotoista jakamista.

Yhteenveto:

Eero Junkkaalan kirja ”Uskon, jotta ymmärtäisin” tarjoaa lukijalle parin kolmen sivun mittaisina annoksina eväitä keskusteluihin ja omiin pohdintoihin. Taustaa ja ajateltavaa löytyy runsaasti mm. Raamatusta, Israelista, armolahjoista, raittiista karismaattisuudesta, kristittyjen yhteydestä, lähetystyöstä, rukouksesta, maailmanlopusta, sairauden siunauksellisuudesta ja kristinuskosta ylivertaisena uskontona. Monet luvut toimivat lisäksi vaikkapa pienenä alustuksena pienryhmän keskustelulle ja Raamatun tutkimiselle.