Kirjablogi: Jännittävä matka Bysantista Karjalan erämaihin

 

Unto Martikainen, Bysantin säteitä Pohjolan erämaihin, Omakustanne 2019

Unto Martikainen, ahkera ja palkittu tietokirjailija Euroopan unionin itäreunalta, on jälleen julkaissut mielenkiintoisen teoksen. Tällä kerralla hän tarkastelee kristinuskon kasvamista instituutioksi, päätymistä valtionkirkoksi ja kehitystä uskonnolliseksi laitokseksi. Kirjassaan hän seuraa kristinuskon nopeaa leviämistä kohti pohjoista, aina Karjalan erämaihin saakka. Hänen aiempien teostensa tavoin kirjassa on vahvasti esillä Bysantin eli ortodoksisen kirkon näkökulma.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Kirjan kaare ovat laajat ja avarat. Se seuraa hengellisen elämän kehitystä, yhteiskunnan muutoksia ja historian usein väkivaltaisia käänteitä. Suuria linjoja elävöitetään ja syvennetään tuon tuosta mielenkiintoisilla henkilöhistorioilla. Esille nostetut henkilöt tarjoavat lukijalle hänen omasta kirkkokunnastaan riippumatta paljon ihailtavaa ja opittavaa.

Kertomukset henkilöistä, jotka saivat sydämelleen luostarin perustamisen, ovat puhuttelevia. Heidän vaiheensa tuovat mieleen ne kolme vuotta, jotka apostoli Paavali vietti Arabiassa (Gal.1:17). Hän tarvitsi nuo vuodet Jeesukselta saamansa tehtävän sisäistämiseen.  Luostareita perustaneiden miesten ja naisten kehityskaaret ovat samanlaisia. Valmistautuakseen saamaansa tehtävään he viettivät ensin pitkiä aikoja yksinäisyydessä Karjalan korpien pienissä, syrjäisissä majoissa rukoillen ja Jumalaa kuunnellen.

Kirjassa on Unto Martikaisen omien tekstin lisäksi runsaasti lainauksia. Niiden myötä mukaan on saatu melkoinen joukko eri alojen ja aikakausien asiantuntijoita. Vuosikymmeniä sitten julkaistujen ja hajallaan olevien tietojen kokoaminen kirjaan on kiitoksen arvoinen asia. Lukujen lopussa kerrotaan, mistä lainaukset ovat peräsin. Kirjan lopusta löytyy perusteellinen luettelo kirjassa käytetyistä lähteistä.

Jokainen historiasta kiinnostunut löytää kirjasta paljon uutta. Keskittyminen idän kirkon ja kansojen historiaan tarjoaa läntisen Euroopan ja lännen kirkkojen historiaan keskittyneille aivan uusia elämyksiä. Eräs loistava esimerkki tästä on kertomus opetuslapsi Andreakseen liittyvästä perimätiedosta:

Jeesuksen noustua haudasta ja astuttua ylös taivaaseen opetuslapset hajaantuivat eri tahoille viemään evankeliumia eteenpäin. Jeesuksen ensimmäinen opetuslapsi apostoli Andreas, jota ortodoksit nimittävät Ensikutsututuksi, aloitti lähetystyön Vähässä Aasiassa. Perimätiedon mukaan hän toimi mm. Armeniassa, Gruusiassa ja Venäjällä. Viimein hän kohtasi värikkäiden ja raskaiden vaiheiden jälkeen marttyyrikuoleman Mustanmeren rannikolla Patros nimisessä kaupungissa. Andreas kiinnitettiin ristille köytettynä, jotta kuoleminen olisi mahdollisimman hidas ja kivulias.  Kronikoitsija Nestorin muistiin merkitsemä ja Aamunkoitto lehdessä 19/1939 julkaistu värikäs ja runsaasti yksityiskohtia tarjoava kertomus on kuin itäisen kirkon Apostolien teot, jossa pakanoiden apostoli Paavalin paikan on saanut Andreas.

Kirja tuo kiinnostavalla tavalla esille idän ja lännen kirkkojen erilaiset traditiot ja toisistaan poikkeavat ilmaisut. Lukija oppii esimerkiksi sen, että usein käytetyissä sanoissa kilvoitella, kilvoittelija, kilvoittelu on kyse pyrkimisestä Jumalan tahdon mukaiseen elämään (1.Tim.4:10). Tai että pogosta tarkoittaa kylää, aluehallinnollista yksikköä. Vastaavia luterilaisen korvalle outoja nimityksiä ja ilmaisuja on idän kirkon käytössä runsaasti.

Joensuussa asuva tietokirjailija ja näytelmäkirjailija Unto Martikainen (puh. 040 758 3093) on ahkera kirjoittaja ja toimittaja. Hän on julkaissut aiemmin omakustanteina, painoasultaan kovakantisina ja näyttävinä mm. seuraavat kirjat: Vanhauskoisten nöyrä tie (2016), Uskonelämää Karjalassa (2017) ja Uskonpuhdistuksen sankareita (2018).

Voisikohan seuraavan teoksen loppuun lisätä ortodoksisten sanojen sanakirjan, jossa kerrotaan usein esiintyvien ilmaisujen merkitys?

Yhteenveto

Maailmankuvaa, historian tapahtumia ja kristinuskon kehitystä avartava ”kielikylpy” kaikille meille, jotka olemme koulusta alkaen keskittyneet opiskelemaan lähinnä vain läntisten valtioiden ja kirkkojen historiaa. Suositeltava teos kaikille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta, puhuttelevista henkilöhistorioista, kristinuskon leviämisestä kohti pohjoista sekä ortodoksisen kirkon tiestä Karjalan erämaihin.