Jumissa?

 

Tuntuuko, että olet jumissa? Jumissa kotona työttömyyden tai sairauden vuoksi? Tai ehkä olet jumissa työpaikallasi? Vai oletko jumissa ihmissuhteissasi? Oma akuutti jumini ovat katkonaiset yöt vauvamme kanssa ja väsymyksen keskellä arki on välillä kuin tahmeaa puuroa. Viime viikkoina henkilöt Raamatun lehdiltä ovat rientäneet puhuttelemaan kohti käyvästi.

Ajatellaanpa Moosesta, kun hän oli joutunut pakenemaan faaraon hovista erämaahan. Hän oli joutunut jättämään kaiken sen loiston, turvatun elämän ja arvostetun aseman, kun hän kapinoijana ja murhaajana joutui pakenemaan faaraon kostoa. Niimpä hän löysi itsensä erämaasta, lampaiden keskeltä.

Kylväjä Neliöb. 1.-14.12. MJa

Mitä mahtoi Egyptin prinssinä kasvatettu mies miettiä määkivien elukoiden edessä. Turhautumista? Katumusta äkkipikaistuksissa tehdystä ihmishengen riistosta? Pelkoa tulevasta? Häpeää omista suuruuden kuvitelmistaan?
En tiedä mitä Mooses mietti, mutta ainakin hän ehti miettiä rauhassa. Erämaassa nimittäin vierähti 40 vuotta. Jumissa.

Mutta se, mistä me muistamme Mooseksen, saattoi toteutua vasta tuon erämaakoulun jälkeen. Mooses tarvitsi jokaisen noista 40 vuodesta kypsyäkseen mieheksi, jolla oli suuri tehtävä ja jota itse Jumala saattoi sanoa ystäväkseen.

Tai entä Paavali? Paavalillakin oli monenlaista jumia elämässään. Ehkä konkreettisin oli tilanne, kun hänet oli kahlittu kiinni roomalaiseen sotilaaseen kotiaresti-vankeudessaan. Siinä hän oli, vailla mitään itsemääräämisoikeutta tai omaa tilaa. Toinen oli koko ajan iholla, nukkuipa Paavali tai söi, kirjoitti tai ajatteli omiaan. (Kuulostaako äidit tutulta?)

Miten Paavali suhtautui tällaiseen jumiin? Hän näki tilanteen Jumalan antamana ja räätälöimänä mahdollisuutena: tämän sotilaan Jumala oli antanut, jotta hän voisi kertoa sotilaalle maailman parasta uutista. Paavali ei hätkähtänyt kohtaamiaan vaikeuksia olipa kyseessä sitten vankeus, pakomatka tai merihätä. Hänellä oli koko ajan kirkkaana, että sanoma Jeesuksesta piti kertoa mahdollisimman monelle.

Ja siitä lähtökohdasta matkan varrelle osuneet jumit muuttuivatkin mahdollisuuksiksi. Roomalaiseen sotilaaseen kytkettynä eläminen ei ollut enää vain jumi, vaan ainutkertainen tilanne kertoa Jeesuksen ihmeellisyydestä juurta jaksaen. Näissä erikoistilanteissa Pyhä Henki inspiroi Paavalia antaen myös huikeita oivalluksia.

Kun koemme olevamme jumissa erilaisissa elämäntilanteissa, rukoillaan Jumalaa antamaan kestävyyttä tähän hetkeen. Sillä:

Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. (Room.5:2-5.)

Ehkäpä Jumala on sallinut elämääsi jumin, jotta sen kautta kypsyisi esiin hänen Henkensä mukaista hedelmää. Kärsivällisyyttä ja taivaasta tulevaa toivoa Sinulle!