Jumala on poissa

”Seisomme Jumalan edessä ja huudamme tyhjälle taivaalle, josta ei mitään vastausta tule. Käännymme kaikkiin suuntiin emmekä löydä häntä”, tunnusti ortodoksipiispa Anthony Bloom.

Jumala vaikuttaa olevan täysin poissa. Monelle tämä on normaalitila. Kokemus on syytä kohdata rehellisesti.

Anthonyn klassikkokirja Rukouskoulu on onneksi jälleen saatavana. Se ilmestyi suomeksi 1970-luvulla Suomen lähetysseuran Linkki-sarjassa.

”Rukous merkitsee kohtaamista. Se on syvä suhde. Meitä enempää kuin Jumalaakaan ei voi pakottaa tähän suhteeseen”, tähdentää Anthony aluksi.

Suhde on molemminpuolinen. Itse asiassa Jumalalla on jopa enemmän valittamista meistä. Kyse ei ole syyllistämisestä, vaan aiheellisesta huomiosta.

Me valitamme sitä, että Jumala ei ilmaise itseään meille niinä muutamana minuuttina, jotka hänelle varaamme, mutta mitä sanomme niistä kahdestakymmenestäkolmesta ja puolesta tunnista, jolloin Jumala on saattanut kolkuttaa ovellemme, mutta olemme vastanneet: ”Olen varattu, valitan!”

Ihminen ei välttämättä edes ole valmis Jumalan läsnäololle. Se saattaisi koitua ihmiselle peräti haitaksi.

Eräs mies oli pyytänyt Anthonya näyttämään Jumalan. Tätä hän ei osannut tehdä. Keskustelun aikana Anthony kysyi mieheltä onko evankeliumeissa jokin häntä puhutteleva kohta.

”Kyllä, Johanneksen kahdeksannessa luvussa, se kappale, joka puhuu avionrikoksesta kiinni joutuneesta naisesta.” ”Kenen paikalle asettaisit itsesi tässä kuvatussa kohtauksessa”, kysyi Anthony.

– Minusta tuntuu, että olen se ainoa juutalainen, joka ei olisi kävellyt ulos vaan olisi kivittänyt naisen.
– Kiitä sitten Jumalaa, että hän ei salli sinun kohdata häntä kasvoista kasvoihin.

Ihmisen osa on olla aito oma itsensä. Ihmisen tulee tunnustaa oma syntisyytensä ja kääntyä Jumalan puoleen kykyjensä ja voimiensa mukaan.

Ei ole helppoa olla näin heikko, nöyrä. ”Voimme tarjota Jumalalle vain epätoivoisen kaipuumme”, Anthony kiteyttää.

Tavallisesti yrittäessämme olla voimakkaita me estämme Jumalaa ilmaisemasta meissä voimansa. Muistat varmaan, miten sinua opetettiin kirjoittamaan ollessasi pieni. Äitisi pani kynän käteesi, otti kätesi omaansa ja alkoi liikuttaa sitä. Kun et ollenkaan tiennyt, mitä hän tarkoitti, annoit kätesi olla vapaasti hänen kädessään… Jumalan voima ilmenee heikkoudessa.