Kirjoittanut
Emil Anton on suomalais-irakilainen katolinen teologian tohtori. Hänen viimeisin suomenkielinen kirjansa on Katolisempi kuin luulit: Aikamatkoja Suomen historiaan (Kirjapaja 2017).Viime viikkojen aikana olemme tutustuneet Irakin historiaan ja siihen, kuinka se on vaikuttanut läntiseen sivilisaatioon, Raamattuun, kristinuskoon ja islamiin. Viime viikolla puhuttiin abbasidikalifaatista, jonka pääkaupunkina Bagdad kukoisti vuoteen 1258 saakka. Tuolloin sen tuhosivat mongolit. Mongolien jälkeen Irakin aluetta hallitsivat erilaiset turkkilaisperäiset kansat ja valtakunnat. Viimeisin ja merkittävin niistä oli ottomaanien tai osmanien imperiumi, jonka valtakausi kesti 1500-luvulta aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Vuonna 1917 brittiläiset valtasivat Bagdadin, ja Irak päätyi Yhdistyneen kuningaskunnan alaiseksi Kansainliiton mandaattialueeksi. Vuonna 1921 brittihallitus teki Irakista kuningaskunnan, ja vuonna 1932 se itsenäistyi, kuninkaanaan Faisal I, joka oli hašemiitti eli profeetta Muhammadin jälkeläinen. Hašemiitit hallitsevat yhä tänä päivänä Irakin naapurimaata Jordaniaa, mutta Irakin kuningaskunta päättyi vuonna 1958, kun kuningas Faisal II syöstiin vallasta.
Syntyi tasavalta, jonka johtoon nousi arabinationalistinen ja sosialistinen Baath-puolue, pitkäaikaisimpana presidenttinään Saddam Hussein. Baath-puolue ei siis ollut islamistinen vaan itse asiassa kristityn syyrialaisen perustama maallinen puolue, ja se on edelleen vallassa Irakin naapurissa Syyriassa. Irakissa sen tarina päättyi Yhdysvaltojen aloittamaan Irakin sotaan ja Saddam Husseinin kukistumiseen vuonna 2003.
Vuonna 2005 Irak sai uuden perustuslain, jonka mukaan se on islamilainen, demokraattinen liittotasavalta. Yhdysvaltalaiset joukot vetäytyivät maasta vuonna 2011, mutta väkivaltaisuudet vain pahenivat Syyrian sisällissodan siivittäminä. Vuonna 2014 Islamilainen valtio -niminen ryhmä valloitti laajoja alueita Irakissa ja julistautui koko muslimimaailman kalifaatiksi, kalifinaan Abu Bakr Al-Baghdadi. Sittemmin ryhmä on menettänyt Irakissa kaikki alueensa, ja pääministeri Haider al-Abadi julisti viime joulukuussa Irakin voittaneen taistelun tätä terroristiryhmää vastaan. Toukokuussa Irakissa pidettiin parlamenttivaalit, ja aivan muutama päivä sitten parlamentin puhemieheksi valittiin vuonna 1981 syntynyt nuori ja lupaava Mohammed al-Halbusi.
Irakin 329-paikkaisessa parlamentissa noin neljäsosa on naisia, ja viisi paikkaa on varattu kiintiönä kristityille. Parlamentin puhemies on sunni, pääministeri on shiia, ja maan presidentti Fuad Masum on kurdi. Irakin pohjoisosassa sijaitseva Kurdistan on suhteellisen vakaa itsehallintoalue, jonka pääkaupunki on vähän Helsinkiä suurempi, monikulttuurinen Erbil.
Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan Irakin turvallisuustilanne on huono, ja kaikkea matkustamista sinne tulee välttää, kun taas Maahanmuuttoviraston mukaan Irakiin voi harkinnan mukaan palauttaa turvapaikanhakijoita. Migrin toukokuisessa tilannekatsauksessa selvitetään laajasti Irakin nykytilaa; raportin voi itse kukin lukea netistä. Positiivista on se, että Irakin hallitusta ei enää realistisesti uhkaa mikään laajamittainen kapinaliike, ja armeijaan luotetaan entistä enemmän. Yksittäisiä terrori-iskuja ja muita väkivaltaisuuksia ilmenee kyllä yhä: kuukausittain niissä saa surmansa noin sata siviiliä, ja parisataa loukkaantuu. Se on kuitenkin 37 miljoonasta aika pieni prosentti, joten jos mielikuva on se, että Irakissa hädin tuskin voi selvitä hengissä, niin se on kyllä väärä mielikuva. Vertailun vuoksi Suomessa kuolee kuukausittain saman verran ihmisiä kaatumis- ja putoamistapaturmiin.
Suurimpia haasteita Irakissa ovat nyt peruspalveluiden ja työllisyystilanteen parantaminen, korruption kitkeminen, oikeusvaltion vahvistaminen ja kotiinpaluiden mahdollistaminen. Maan tilannetta voi seurata mm. laadukkaalta 1001 Iraqi Thoughts -blogilta, ja taloudellista apua voi lähettää esim. Pelastakaa Lapset ry:n tai Suomen World Visionin välityksellä. Muistetaan auttaa ja myös siunata tätä maata, jolle olemme koko sivistyksemme velkaa. Rahmatullahi wa barakatuh.
