Irakilaisempi kuin luulit: assyriologiaa ja syrologiaa Suomessa ja ulkomailla

 

Viime viikolla sain oikein tuhdin annoksen Assyriaa ja syyriaa, kun tapasin assyriologi Mikko Luukon ja syyrialaisen kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Martikaisen. Mikko Luukko on assyrian kieleen erikoistunut tutkija, joka on mukana Helsingin yliopiston huippuyksikössä Ancient Near Eastern Empires (ANEE). Hän kertoi minulle muun muassa tulevista assyriologian työpajoista ja konferensseista.

Helsingin ANEE-huippuyksikkö järjestää maaliskuussa kaikille avoimen kansainvälisen työpajan nimeltä Construction of identities and late Mesopotamian archives, jonne tulee aivan maailmanluokan assyriologeja. Vuosittainen assyriologien konferenssi Rencontre Assyriologique Internationale pidetään puolestaan Saksan Frankfurtissa ja Mainzissa ensi heinäkuussa. Jos haluaa aloittaa suomalaisesta assyriologiasta, niin jo aiemmin mainitsemieni Simo Parpolan ja Mikko Luukon lisäksi kannattaa googlata myös Raija Mattilan ja Saana Svärdin nimet. Suomi on assyriologian suurmaa.

IK-opisto vuosisop.,vko3-4, neliöb,MJa

Muinaista assyrian kieltä, jota Mikko Luukko ja kumppanit tutkivat, voidaan pitää joko omana kielenään tai akkadin murteena. Kyseessä on joka tapauksessa itäseemiläinen kieli, jota kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella. Sen korvasi lopulta aakkosilla kirjoitettava länsiseemiläinen aramea, josta kehittyi kristittyjen käyttämä syyrian kieli. Tätä kieltä olimme sitten parin kaverin kanssa opiskelemassa Lucian-päivänä Liedossa Jouko Martikaisen idyllisessä torpassa.

Luimme Johanneksen evankeliumin prologin ja Matteuksen kertomuksen idän tietäjistä syyriaksi, ja se oli kyllä hieno kokemus. Syyria ei varsinaisesti ole evankeliumien alkukieli, mutta se edustaa silti sitä kieli- ja ajatusmaailmaa, joka on kreikankielisten alkutekstien takana. Sikäli se on tavallaan alkukielisempi kuin alkukieli. Itse asiassa varhainen traditio kertoo ainakin Matteuksen kirjoittaneen evankeliuminsa ensin arameaksi.

Professori Martikainen kertoi meille myös syyrian kielen opintokeskuksista ympäri maailmaa alkaen Intian Keralassa sijaitsevasta St. Ephraem Ecumenical Research Institutesta aina Yhdysvalloissa sijaitsevaan Beth Mardutho Syriac Instituteen, jonka kotisivuilta bethmardutho.org pääsee selailemaan tuhansia kirjoja sisältävää digitalisoitua kirjastoa. Martikaisen sanoin internet tarjoaa nykyään aivan fantastiset mahdollisuudet syyrian kielen ja syyriankielisen kristillisyyden opiskeluun.

Joka kolmas vuosi pidetään myös kansainvälinen tieteellinen konferenssi nimeltä Symposium syriacum. Se sattuu olemaan seuraavan kerran juuri tulevana vuonna, tarkemmin heinäkuussa Pariisissa. Siispä 2020 olisi tarjolla sekä assyriologian että syrologian maailmanluokan konferenssi. Olisi upeaa päästä osallistumaan. Entä mikä on sinun ambitiosi vuodelle 2020?

Emil Antonin Päivän blogin kuulet Radio Deillä torstaisin klo 8.45.