Baltian juhlavuosi on vapauden juhlaa

Hetken jo luulin, että olisimme saaneet tarpeeksemme juhlista ja merkkivuosista vähäksi aikaa. Erehdyin ja erehdyin pahasti. 😉

Paitsi että meneillään on Suomen 1918 sisällissodan muistovuosi, niin 100 v. sitten saavutettua itsenäisyyttään tänä vuonna juhlistavat naapurimaamme Viro, Latvia, Liettua. Menneestä vuosisadasta varsinaista itsenäisyyttä ehti tosin olla vain puolet… Lisäksi Romaniassa muistetaan v. 1918 tapahtunutta kuningaskunnan yhdistymistä.

Elämä artikkeli, kestotilaustarjous

”Olimme varautuneita kaikkeen, paitsi kynttilöihin ja rukoukseen.”

Baltian juhlavuosi muistuttaa siitä, miten arvokas lahja vapaus on. Kontrolliin ja pelkoon perustunut yhteiskuntamalli Itä-Euroopassa lopulta romahti, kun tavalliset ihmiset lakkasivat pelkäämästä. He lauloivat, rukoilivat, kantoivat kynttilöitä, kokoontuivat piknikille ja pitivät toisiaan kädestä. Rauhanomaiset kansannousut lopulta mursivat totalitaristisen hallinnon legitimiteetin.

Tallinnan laulujuhlilta 1980

Aika moni laulavan vallankumouksen nostaneista viimeisistä ongelmista liittyi kulttuuriperinnön ja ympäristön kannalta tuhoisiin keskusjohdon suunnitelmiin. Moskovassa suunniteltiin mm. patoa Daugava-jokeen ja fosforikaivosta Lääne-Virun maakuntaan.

Maailmanhistoriassa on siis myös esimerkkejä onnistuneista rauhanomaisista kansannousuista. Miksi emme muistele niitä enemmän?

Tallinnan, Riikan ja Vilnan laulujuhlilla (joita on järjestetty 1800-luvulta alkaen) oli suuri merkitys prosessissa. Romanian vallankumous v. 1989 puolestaan käynnistyi Timisoarasta, missä tavalliset ihmiset ryhtyivät puolustamaan pastori ja ihmisoikeustaistelija Laszlo Tokesia. Arviolta 150 000 henkeä puhkesi torilla spontaanisti huutamaan: Jumala on, Jumala on!

Samana vuonna, 23.8.1989, lähes 2 miljoonaa ihmistä muodosti 600 km pitkän Baltian ketjun Tallinnasta Vilnaan, käsi kädessä. Suomessa me tosin emme tainneet tästä tuolloin tietää juuri mitään… Videotaltioinnin tapahtumasta löydät esim. täältä.

Nähdäänkö laulujuhlilla?

Haasteita Baltian mailla yhä riittää. Suuri osa mm. Latvian nuorisosta on lähtenyt ulkomaille töiden perässä ja maissa on yhä sisäisiä jännitteitä. Neuvostoliiton ajan (vapaaehtoisten ja ei-niin-vapaaehtoisten) väestönsiirtojen peruina maissa asuu suuri venäläisvähemmistö, jonka integroituminen ei ole ollut haasteetonta. Paras lahja naapureillemme saattaakin olla heitä rukouksin. Lue lisää haasteesta sivulta baltic100.com !

Viro on Baltian maista noussut taloudellisesti nopeimmin ja se myös näkyy. ”Nykyinen Viro ei juuri jätä enää tilaa vanhalle isoveljen roolillemme”, meitä muistutetaan Helsingin Sanomissa.

Baltia on lähellä ja juhliin on helppo osallistua. Bussi Tallinnasta Riikaan maksaa halvimmillaan 10 €. Kahvit ja elokuva sisältyy bussilipun hintaan. 😉

Juhlat ovat tärkeitä, muistaminen on tärkeää. Ehkäpä nähdään siis laulujuhlilla.

Onnittelut – ja vielä kerran: Ärkage Baltimaad!

Lue lisää Baltian juhlavuosista maiden virallisilta sivuilta:
Viro: www.ev100.ee/en/centenary
Latvia: latvia.eu/latvia100
Liettua: www.lietuva.lt/100/en

Kuvat:
Baltian ketju. Kuva Liettuasta 23.8.1989. Kuvaaja: Kusurija. Lähde: Wikipedia.org. Creative Commons.
Tallinnan laulujuhlat 1980. Kuvaaja: Aleksander Kaasik. Lähde: Wikipedia.org. Creative Commons.

Tallinnasta pääsee Riikaan ja Vilnaan kätevästi vaikka bussilla.