”Kriisi olette te”

 

Kävin hiljattain Roomassa. Euroopan talouskurjimuksen uudeksi silmätikuksi ajautuneen Italian pääkaupungissa oli rauhallista viimeaikaisista mellakoista huolimatta. Ikuinen kaupunki jatkoi kuhisemistaan ja ihmiset päivittäistä asioimistaan. Syyslomaturistitkin tungeksivat joka paikkaan tuntien pituisiksi jonoiksi asti kaiken maailman krääsäkauppiaiden ja kerjäläisten yrittäessä saada heistä elantonsa. Colosseum ja ikivanhat kirkkorakennukset ovat todistaneet monenlaista mullistusta vuosisatojen ja aikana. Silti ne seisovat yhä paikallaan, ajan patinasta piittaamatta.

Vaikka Rooma vaikutti rauhaisalta, merkkejä kuohunnasta oli myös havaittavissa kulissien takana. Kenties levottomuuksissa enentyneiden graffitien joukosta pisti silmään teksti: ”La crisi siete voi!” – Kriisi olette te! Yksinkertainen toteamus. Kuka tietää, millä mielellä se oli talon seinään töhritty, mutta ajatukseni se sai laukkaamaan.

IK neliöb. vko 27-28.MJa

***

Roomalaiskirjeen oppilaana Roomassa käyminen sisälsi muutamia erityisiä huippukohtia sivussa turistivirroista. Yksi niistä oli vierailu San Paolo fuori le Mura -kirkossa. Sen uskotaan sijaitsevan muinaisella hautausmaalla, johon apostoli Paavali haudattiin Rooman-vankeutensa päätteeksi marttyyrina kuoltuaan. Kristityt olivat pystyttäneet haudalle muistomerkin jo kauan ennen keisari Konstantinuksen päätöstä rakennuttaa paikalle kirkko 300-luvulla.

Aikain saatossa useasti laajennetun basilikan alla vuosina 2002-2003 tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin marmorinen sarkofagi, jonka uskotaan sisältävän Paavalin luut. Ne on ajoitettu tutkimuksissa ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle. Sarkofagin kivipäädyn voi nyt nähdä kirkon lattian kerrostumien uumenissa, puhkaistun tiiliseinän takana, missä se on maannut 300-luvun lopusta alkaen. Vaikkei luiden alkuperästä voikaan olla täyttä varmuutta, näin varhainen muistomerkki apostolille, joka Raamatun mukaan vietiin Roomaan vankeuteen, ei voinut olla tekemättä vaikutusta.

***

Mitä Paavali sitten sanoisi velkakriisin syistä? Luulen, ettei graffitin suorasukainen teksti olisi kaukana totuudesta.

Kriisi olemme me, koska omassa, Jumalan totuudesta irrotetussa viisaudessamme olemme tulleet tyhmiksi (Room. 1:21-22). Kriisi olemme me, koska Jumalan ja Hänen tahtonsa tuntemisen sijaan meitä vallitsee kaikenlainen vääryys, pahuus ja ahneus sekä luotettavuuden ja laupeuden puute (Room. 1:28-31). Kriisi olemme me, koska ahneudessamme olemme unohtaneet Jumalan (Room. 3:9-18) ja tällaisina syntisinä olemme vailla Jumalan kirkkautta (3:23).

Kriisi todellakin olemme me – sanan jokaisessa merkityksessä. Ja tämän synnin kriisin keskellä meitä auttaa vain yksi lääke: turvautuminen siihen itsensä uhraavaan rakkauteen, joka on meille annettu Kristuksessa. Hänessä olemme seurakuntana yksi ruumis (Room. 12:5). Siksi erityisesti kriisin keskellä on tärkeää, että pidämme omista jäsenistämme huolta kuin itsestämme (12:13) ja hoivaamme toinen toisiamme (15:7) Kristuksen esimerkin mukaan.

Rakkaudesta meidät pitäisi maailmassa tuntea – tämänkin vaikean ajan keskellä.