Kesäkuun 17. päivä kymmenen henkeä oli saattamassa Reijoa. Tilaisuus Harjun kappelissa oli pieni, pelkistetty ja kaunis. Siunauksen toimittanut pappi oli lukenut Liisa Seppäisen kirjoittaman kirjan Poika joka unohtui (Otava 20219). Hän tunsi Reijon tarinan, josta tässä kertoo Teuvo V. Riikonen, joka myös tunsi Reijon.
Liisa Seppänen kertoo kirjassaan Poika joka unohtui (Otava 2019), kuinka vuonna 1941 syntynyt Reijo jätettiin sota-aikana kolmevuotiaana lastenkotiin Mikkelissä. Reijo ei ollut tavallinen sotaorpo, vaan vanhempiensa hylkäämänä. Hänen lapsuuteensa ei ollut kuulunut kokemuksia perhe-elämästä, ei tarinoiden kertomista, ei nähdyksi tulemista tai läheisyyden tunnetta. Myös Reijon kokemus lastenkodista oli ollut huono.
Reijo oli halunnut selvittää taustansa ja kertoa tarinansa, muttei tehnyt sitä kasvoillaan. Kirjasta oltiin kuitenkin kiinnostuneita, ja niin Reijosta tuli tuntematon julkkis.
Sotaorvosta lastenkodin tukijaksi
Aikuisena Reijo tutustui Parikanniemen lastenkotiin, ja siitä tuli käänteentekevä kokemus hänen elämässään. Hän luki Parikanniemen lastenkodista kertovia kirjoja ja kävi useita kertoja Matka Betlehemiin -jouluvaelluksella. Hän toi myös ystäviä mukanaan vaellukselle. Hän kertoi kaikille, että Parikanniemi on erilainen lastenkoti. Siellä lapsi tulee nähdyksi. Reijosta tuli lastenkodin tukija huomattavalla ja merkittävällä tavalla. Hän halusi antaa omastaan. Ja antoi.
Poika, joka oli unohtua, oli päässyt perille
Viisi vuotta sitten olimme lastenkodin johtajan kanssa Reijon 80-vuotissyntymäpäivillä. Antamamme kukat olivat täynnä kiitosta. Saimme kuulla, miten tärkeää tutustuminen Parikanniemeen oli ollut Reijolle. Pojalle, joka unohtui.
Siunaustilaisuudessa pappi kuvasi Reijon elämää Saarnaajan kirjasta tutun Aika on -tekstin pohjalta. Kaikella on aikansa. Kävelimme Reijon tulevalle viimeiselle lepopaikalle, jonne jätimme kukat. Poika, joka oli unohtua, oli päässyt perille. Kotiin, jossa hänet tunnetaan.
Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä elokussa 2026.
Tauvo V. Riikonen on Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja, kirjailija ja pappi.
