Porvoon piispa Bo-Göran Åstrandin mukaan Pohjanmaalla on todellista liikehdintää ulos kirkosta

 
 
Bo-Göran Åstrand

Piispa Bo-Göran Åstrandin mukaan Pietarsaari on yksi ytimistä, jossa kirkkokansa.fi -väki kokoaa voimiaan.

Pohjanmaan lestadiolaisyhteisöissä voi tapahtua irtiottoja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta, näkee Bo-Göran Åstrand.

Porvoon hiippakunnan kahtiajakautuminen liberaali-konservatiivi-akselilla puhutti Radio Dein Piispan kyselytunti -ohjelmassa, jossa vieraana oli tänään ruotsinkielistä Porvoon hiippakuntaa kaitseva piispa Bo-Göran Åstrand.

Pohjanmaalla Luodossa toimivan ruotsinkielisen lestadiolaisyhteisön LFF:n rukoushuoneella siunattiin viime kuussa rukoushuoneen papeiksi kaksi Inkerin kirkossa papiksi vihittyä miestä.

Åstrandin mielestä rukoushuoneyhdistys on menettelyllään muuttanut itsensä rukoushuoneseurakunnaksi. Piispa on vaatinut asian selvittämistä. Tapauksen taustalla on naispappeuden vastustus.

” Kun on siunattu omat pastorit ja sanottu että tämä on rukoushuoneseurakunta, ei siis yhdistys, on otettu selvä askel siihen suuntaan, että tämä alkaa näyttäytymään vapaakirkolta.”


Åstrand pitää Luodon tapausta yllättävä, sillä hän näkee pitäneensä yllä hyviä yhteyksiä lestadiolaisyhteisön kanssa.

– Sain tietoa asiasta pari päivää ennen tätä tapahtumaa. Kutsuin koolle alueen kirkkoherrat ja kävimme läpi tilannetta. Pari viikkoa sen jälkeen kun tämä [vihkimys] oli tapahtunut, kutsuin koolle Luodon seurakunnan kirkkoherran, lääninrovastin ja rukoushuoneen edustajan sekä nämä kaksi pastoria.

Keskustelu oli piispan mukaan kipeä ja vaikea.

– Totesin että kun on siunattu omat pastorit ja sanottu että tämä on rukoushuoneseurakunta, ei siis yhdistys, on otettu selvä askel siihen suuntaan, että tämä alkaa näyttäytymään vapaakirkolta.

Åstrandin mukaan kehityksen päämääränä voi olla jonkinlainen Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta erillisen kirkon ja hiippakunnan syntyminen.

Piispan tehtävä kahtiajaon lieventäminen

Åstrand kokee tehtäväkseen piispana hiippakuntansa kahtiajaon lieventämisen.

– Tehtäväni piispana on olla vaikuttamassa siihen, että meillä on sellainen tilanne, että pidämme yhä yhtä. Että ollaan samassa veneessä mukana.

– Itse hoidan sen sillä tavalla, että yritän liikkua hiippakunnan alueella niin paljon kuin mahdollista, vierailla seurakunnissa, keskustella työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Wasabladetin mukaan kritiikkiä piispaan kohtaan on aiheuttanut muun muassa toimiminen Vaasassa järjestetyn Pride-viikon suojelijana. Ristivetoa aiheutti myös piispan julkinen tuki Palestiinan valtion tunnustamiselle, mitä rannikkokunta Luodosta kotoisin oleva kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on kritisoinut näkyvästi.

Åstrand kuvaa pitävänsä tärkeänä sen sanoittamisen, että Kristus on erimielisyyksissäkin yhdistävä tekijä.

– Ei se [ole yhdistävä tekijä], että meillä on samat mielipiteet ajankohtaisista, esimerkiksi etiikan kysymyksistä. Jos ajattelemme kirkon yhteyttä sillä tavoin, että se muodostetaan samojen mielipiteiden kautta, niin sitten olemme menossa väärään suuntaan.

– Tietenkään tämä [yhteyden vaaliminen] ei ole helppoa, ei kenellekään piispalle.

Onko perhejääviys osa hyvää hallintotapaa?

Piispan kyselytunti -ohjelmassa keskustelua herätti myös perhejääviys. Åstrandin oma poika haki hiljattain Porvoon tuomiokapitulin lainoppineeksi asessoriksi. Tuomiokapitulissa on istunut myös aviopari päättämässä asioista.

Åstrand vakuuttaa, ettei hänellä ole ollut mitään tekemistä poikansa työhakemuksen kanssa. Hän kuuli poikansa hakemuksesta vasta tämän jo jätettyä sen.

– Meidän perheessä lapset on kasvatettu siten, että he tekevät omat päätöksensä keskustelematta vanhempiensa kanssa. Hän [poika] on sekä juristi että lääkäri ja hän halusi näyttää kiinnostusta tähän tehtävään.

– Perhejääviys toimii tuomiokapitulissa esimerkiksi siten, että kun meillä on ollut mukana aviopari ja jos ja kun asiat ovat koskeneet molempia tai jompaa kumpaa, he ovat sitten ilmoittaneet, etteivät ole siinä asiassa mukana.

Piispa Bo-Göran Åstrandille kysymyksiä Radio Deillä esittivät aktiivinen kirkkokeskustelija ja eurooppalainen vaikuttaja sekä Fides-lehden avustaja Jan-Peter Paul, Kyrkpressenin toimittaja Jan-Erik Andelin, Radio Dein päätoimittaja Kai Kortelainen ja Kotimaa-lehden toimittaja Emilia Karhu.

Kuuntele ohjelma uusintana Radio Deistä lauantaina 23.5. kello 11.03 tai DEI+ KAIKKI -tilaajana vaikka heti Dei Plus -palvelusta.