Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on antanut lausuntonsa Joensuun ja Rantakylän seurakuntien seurakuntaneuvostojen tekemistä aloitteista, jotka koskivat Joensuun seurakuntayhtymän lakkauttamista ja yhden koko Joensuun kaupungin kattavan seurakunnan perustamista.
Tuomiokapitulin arvion mukaan aloitteissa esitetylle seurakuntarakenteen muutokselle ei ole tällä hetkellä kirkkojärjestyksen edellyttämiä riittäviä perusteita toiminnan, hallinnon tai talouden näkökulmasta etenkään arvioitaessa seurakuntayhtymää kokonaisuutena. Seurakuntarakenteen muuttamisesta ei ole myöskään yksimielisyyttä yhtymän seurakunnissa. Tuomiokapituli katsoo, että Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnat ovat hoitaneet kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetyt tehtävänsä asianmukaisesti eikä seurakunnissa ole ilmennyt sellaisia ongelmia, jotka edellyttäisivät välitöntä rakennemuutosta.
Joensuun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston päättäjät äänestivät helmikuussa kokouksessaan seurakuntien yhdistymisaloitteesta, jonka Joensuun ja Rantakylän seurakuntien seurakuntaneuvostot tekivät tammikuussa. Aloitteessa esitettiin kaikkien Joensuun alueen kuuden seurakunnan yhdistymistä yhdeksi seurakunnaksi vuoden 2028 alusta alkaen.
Yhteinen kirkkovaltuusto puolsi seurakuntien yhdistymistä. Aloitteen puolesta äänesti 26 valtuutettua ja aloitetta vastaan 19 valtuutettua. Kokouksesta oli poissa kuusi valtuutettua.
Yhteisen kirkkovaltuuston päätös eteni tuomiokapitulin käsittelyyn. Tuomiokapituli sai aloitteen mukana käsiteltäväkseen myös seurakuntayhtymässä vuosina 2024–2025 valmistellun rakenneselvityksen tulokset. Selvitystyön perusteella yksi yhteinen seurakunta turvaisi parhaiten seurakunnalliset palvelut koko Joensuun alueella myös jatkossa taloudellisen tilanteen tiukentuessa.
Joensuun seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäen mukaan suurimmat yhdistymisen hyödyt tulisivat monimutkaisen ja päällekkäisen hallinnollisen rakenteen selkeytymisen lisäksi yhteisistä resursseista.
Tuomiokapitulin lausunnon mukaan esitetty muutos saattaisi keskittää päätösvaltaa ja vähentää seurakuntalaisten tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia sekä lähidemokratiaa erityisesti pitäjäseurakuntien alueilla. Muutos voisi heikentää seurakuntalaisten osallisuuden kokemusta ja päätöksenteon läheisyyttä, mikä on ristiriidassa kirkossa viime vuosina vahvistettujen osallistumisen ja vaikuttamisen tavoitteiden kanssa.
Tuomiokapituli ei vie asiaa eteenpäin kirkkohallitukselle, vaan palauttaa kahden seurakunnan rakennemuutosaloitteet.
