RAAMATTUKRITIIKKI
Uusi raamattukriittinen tutkimus pyrkii purkamaan kristinuskon rakenteet horjuttamalla uskoa Raamattuun, Jumalan olemassaoloon ja Jeesuksen jumaluuteen.
Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin Raamatun luotettavuutta ruotiva kirja Sensuroitu (Otava, 2023) sekä Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan juutalais-kristillisen jumalakuvan muutokseen keskittyvä teos Jumalan synty – Isän ja Pojan kätketty historia (Otava, 2025) ovat saaneet paljon palstatilaa mediassa. Kirjat ovat päätyneet myös laajaan levitykseen jopa päivittäistavarakauppoihin.
Emeritusprofessori Tapio Puolimatka ja teologian tohtori Juha Ahvio pohtivat syitä siihen, että pientä äärikantaa edustavan ns. minimalistisen koulukunnan teorioita tuodaan nyt suurelle yleisölle ja popularisoidaan uusina tieteellisinä läpimurtoina, vaikka ne todellisuudessa kierrättävät yli sata vuotta vanhoja olettamuksia.
Puolimatkan mukaan kirjat hyödyntävät 1700-luvulla luotua myyttiä objektiivisista ja neutraaleista tieteentekijöistä, jotka pyyteettömästi etsivät totuutta ja paljastavat ”kirkon salaamia tosiasioita”.
– Käsittelemiemme raamattukriittisten popularisointien kirjoittajat esiintyvät tieteen lahjomattomina ja ennakkoluulottomina asiantuntijoina. Asiantuntijanroolinsa nimissä he propagoivat myös omat arvostuksiaan: he korottavat sateenkaariarvot oikean jumalakuvan keskeiseksi kriteeriksi ilmaisten näin paluuta pakanalliseen sovitusoppiin, jonka mukaan syyllisyydestä vapaudutaan kumoamalla syyllisyyttä herättävät säännöt ja normit, Puolimatka toteaa.
Ahvio muistuttaa, että modernin raamattukritiikin juuret ovat syvällä poliittisissa pyrkimyksissä. Sen alkuperäisenä tavoitteena oli kumota kirkon ja monarkian arvovalta universaalin tasavaltalaisuuden tieltä esittämällä Raamattu puhtaasti inhimillisenä luomuksena.
– Suuri yleisö saattaa kokea, että nyt on tapahtunut jokin uusi ihmeellinen läpimurto. Tämä on eräänlainen vedätys, Ahvio huomauttaa.
Ahvio käsittelee aihetta laajemmin keväällä ilmestyvässä kirjassaan Kristinusko ei muutu eikä kuole.
Israelin historia halutaan häivyttää
Jumalan synty -kirjassa esitetään, että vuonna 587 eKr. tapahtuneen Jerusalemin kaupungin hävityksen jälkeen pieni juutalainen kirjurieliitti vääristeli Israelin historian ja julkaisi kirjoituksensa Mooseksen nimissä saadakseen sille arvovaltaa. Tapio Puolimatka huomauttaa, että kirja tukeutuu saksalaisen, antisemitistisiä näkemyksiäkin esittäneen raamatuntutkija Julius Wellhausenin olettamuksiin, jonka mukaan ”juutalaisilla ei ole historiallista elämää, ja siksi he maalasivat muinaisuuden omien ideoidensa mukaiseksi ja muokkasivat tulevaisuuden vastaamaan toiveitaan”.
Wellhausen esitti myös, että evankeliumit ovat kehittyneet vähitellen pienistä nimettömän suullisen tradition levittämistä katkelmista.
– Jumalan synty -kirja väittää, etteivät evankeliumit perustuneet silminnäkijätodistukseen. Tämä väite on vastoin historiallista todistusaineistoa. Viimeaikainen tutkimus ottaa varhaisten dokumenttien todistuksen vakavammin ja osoittaa, että evankeliumit perustuvat silminnäkijöiden todistukseen ja että evankeliumien ensimmäiset lukijat tunnistivat monia näistä silminnäkijöistä.
Puolimatka näkee perinteisen uskon purkamisessa syvempiä aatteellisia motiiveja, jotka yhdistävät nykyistä woke-kulttuuria ja liberaaliteologiaa. Hänen mukaansa ilmiöiden taustalla vaikuttaa marxilainen ja sartrelainen vapauden kaipuu, jossa ihminen haluaa itse luoda itsensä täysin riippumattomana Luojasta.
Jeesus piti itseään Jumalana
Kohukirjojen lisäksi keskustelua on herättänyt emerituspiispa Wille Riekkisen kirja Valo ja pimeys (Teos, 2025). Kirjassa Riekkinen esittää ajatuksen, ettei Jeesus pitänyt itseään Jumalana. Asiantuntijat torjuvat tällaiset puheet pitäen niitä paitsi teologisesti ongelmallisina, myös historiallisia faktoja vääristelevinä.
– Kaikkien kristinuskon merkittävimpien varhaisimpien teologien käsityksen mukaan Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja hän on yhdessä persoonassa Jumala ja ihminen, Juha Ahvio sanoo.
– Koko kristinusko olisi jäänyt syntymättä, jollei historian Jeesus olisi esittänyt itseään ja ollut itsekin siinä tietoisuudessa, että hän on jumalallinen. Jos hän olisi ollut ihminen, jolla on jokin jumalallinen visio, koko kristinusko olisi jäänyt syntymättä.
Tapio Puolimatka muistuttaa, että Jeesus identifioi itsensä Jumalan Pojaksi jo ennen ristiinnaulitsemistaan, kun hän sanoi olevansa Danielin kirjassa mainittu Ihmisen Poika, joka tulee istumaan Jumalan oikealla puolella.
– Juutalaiset syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta, koska hän sanoi: ”kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, te ymmärrätte, että minä olen se joka olen”. ”Minä olen se joka olen” (ehjee asher ehjee, Jahve) on Jumalan nimi Vanhassa testamentissa.
– Yksi historian varmimpia tosiasioita on, että juutalaiset vaativat Jeesukselle kuolemantuomiota juuri sen tähden, että hän sanoi olevansa Jumala.
Ideologioiden mureneminen synnyttää vastareaktion
Vaikka nykyinen kulttuurinen ilmapiiri tuntuu suosivan perinteistä uskoa purkavia näkemyksiä, asiantuntijat ennustavat jatkuvan myllerryksen johtavan väistämättä merkittävään yhteiskunnalliseen käänteeseen.
– Ihmiset kokevat itsensä petetyiksi, koska heille on esitetty nämä kirjat tieteen uusina löytöinä. Todellisuudessa ne ovat vanhojen mielikuvitustarinoiden uudelleen sanoittamista, joissa esitellään maailmansisäiseen näkökulmaan sulkeutuva ideologia itsestäänselvyytenä, Puolimatka ennakoi tulevaa kehitystä.
Puolimatka perustelee tarkemmin ajatuksiaan tulevassa kirjassaan Onko Jumala todella sanonut? Näennäistieteellisen raamattukritiikin ruumiinavaus.
Ahvion mukaan tämä kollektiivinen pettymys laukaisee lopulta erittäin vahvan paluun klassisiin arvoihin.
– Tulee vahva vastareaktio, jonka me näemme jo nyt, että se vanha historiallinen, kaikkein konservatiivisin kristillisyys saa jatkuvasti uusia kannattajia, Ahvio arvioi.
Teologisten kiistojen ja ahdistuksen keskellä eläville asiantuntijoilla on tarjottavana yksinkertainen ja rauhoittava neuvo.
– Itse evankeliumeja lukemalla kohtaa sen ihan oikean historiallisen Jeesuksen. Raamattu on itse itsensä todistava dokumentti, Ahvio päättää.
Tapio Puolimatka ja Juha Ahvio pureutuvat Ajassa-ohjelmassa hiljattain julkaistujen moderniin raamattukritiikkiin perustuvien teosten taustoihin ja pyrkimyksiin. Toimittajana Markku Tenhunen. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta sekä YouTubesta.
