Länsimaissa on tapahtunut viime vuosikymmeninä suuri kulttuurinen ja aatehistoriallinen muutos siinä, miten ihminen määrittelee itsensä. Englantilaisteologi Carl R. Truemanin kansainvälisesti laajaa huomiota herättänyt teos Outo uusi maailma käsittelee tätä ajattelutavan muutosta.
Kasvatustieteen emeritusprofessori, filosofi Tapio Puolimatka ja Uusi Tie -lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi tunnistavat Truemanin esittämän muutoksen valtavirtaistuneessa ajattelussa. He näkevät, että ajassamme ihmisen identiteetti ei enää ankkuroidu yksilöä itseään suurempaan kuten perheeseen tai Jumalaan, vaan ”ekspressiiviseen individualismiin”, eli laajasti vallitsevaan uskomukseen siitä, että onni löytyy omien sisimpien halujen ja tunteiden toteuttamisesta.
– Jokainen ihminen on tietämättään jonkin kuolleen filosofin ajatusten edustaja, huomauttaa Truemanin kirjan suomenkieliseen käännökseen esipuheen kirjoittanut Marjokorpi.
Hän viittaa ajattelijoilla erityisesti psykoanalyysin kehittäneeseen Sigmund Freudiin, jonka myötä seksuaalisuudesta tuli keskeinen osa ihmisyyttä, ja marxilaiseen psykoanalyytikko Wilhelm Reichiin, joka politisoi seksuaalisuuden.
Tapio Puolimatkan mukaan identiteetin sitominen pelkkään seksuaalisuuteen on johtanut ihmiskuvan pinnallistumiseen.
– Länsimaisen kulttuurin perustana on ollut juutalais-kristillisyyden perusidea siitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Tästä seuraa se, että ihmisellä on tietty arvo-olemus. Nyt uusi idea on se, että halumme, ja erityisesti seksuaaliset halut, määrittelevät meidät, Puolimatka summaa kulttuurisen siirtymän.
Kun tunteesta ja halusta tulee ylin auktoriteetti, edes fyysisen todellisuuden rajat eivät saa enää kahlita yksilöä. Sata vuotta sitten omaan kehoon sopeutumattomuutta pidettiin mielenterveyden ongelmana, mutta nykyään ajatellaan, että ihmisellä on oltava vapaus jopa määritellä itse oma sukupuolensa.
– Kulttuurissamme on keskeinen ajatus, että vain minun mieleni, haluni ja tahtoni ratkaisevat. Jos haluan olla vaikkapa toista sukupuolta, niin ruumiskaan ei saa rajoittaa sitä, Marjokorpi toteaa.
Nuoret maksavat kulttuurimurroksen hinnan
Puolimatka ja Marjokorpi uskovat, että perinteisten roolimallien ja annettujen arvojen puute on yksi syy nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin.
– Ajatus siitä, että ihminen luo itse itsensä alusta asti, on raskas taakka ihmiselle. Kristillinen maailmankuva lähtee siitä, että meidät on luotu tietynlaisiksi. Se antaa positiivista, hyvää mallia siitä, miten elää, Marjokorpi muistuttaa.
Nykykulttuuri tarjoaa nuorille itsensä ymmärtämiseen lähinnä seksuaalisuuteen perustuvia malleja, mikä heijastuu jopa tavallisiin ystävyyssuhteisiin. Kun kaikki syvä inhimillinen kiintymys tulkitaan seksuaalisuuden linssien läpi, nuoret voivat ohjautua omaksumaan todellisuuden vastaisia identiteettejä.
– Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja jos hän toimii tätä luontoaan vastaan, hän vahingoittaa itseään. Tämä ilmenee nykyään lasten ja nuorten pahoinvointina, Puolimatka varoittaa.
Ydinperheen mureneminen ja totalitarismin uhka
Seksuaalisen murroksen myötä ydinperheen merkitys on romahtanut. Nykyään jopa ajatusta naisen ja miehen elinikäisestä, puolisouskollisesta avioliitosta saatetaan pitää syrjivänä ja sortavana.
– Jos korkeimmaksi arvoksi nostetaan se, että ihmiset voivat toteuttaa seksuaalisia halujaan irrallaan arvoista ja normeista, seurauksena on ydinperheen hajoaminen. J. D. Unwin, Carlo Zimmerman ja Pitirim Sorokin ovat osoittaneet laajamittaisissa tutkimuksissaan, että ydinperheen hajoaminen on aina merkinnyt korkeakulttuurin romahdusta kolmen sukupolven kuluessa, Puolimatka lataa.
Kun itsensä ja omien halujensa toteuttamisesta tehdään yhteiskunnan pyhin arvo, joudutaan Puolimatkan ja Marjokorven mukaan tilanteeseen, jossa sananvapaus kaventuu ja eri mieltä olevat pyritään hiljentämään. Tämä uudenlainen kontrolli näkyy esimerkiksi kansainvälisessä ihmisoikeusretoriikassa, johon on tuotu mukaan uusia sukupuoli-identiteettiin liittyviä linjauksia, kuten niin sanotut Yogyakarta-periaatteet.
– Nämä Yogyakarta-periaatteet ovat woke-juristien ehkä kaikkein onnistunein mediatemppu. He kokoontuivat Indonesiaan ja määrittelivät ihmisoikeuksien nimissä periaatteita, joiden mukaan yhteiskuntajärjestyksen ja oikeuskäytännön perusta pitäisi muuttaa siten, etteivät perustana ole biologisen sukupuolen havaittavat tosiasiat vaan subjektiiviset sukupuoli-identiteetit, joita ei ole mitenkään mahdollista todentaa. Perinteisten ihmisoikeuksien sijasta kriteeriksi tulevat ihmisten itse keksimät, jopa mielivaltaiset identiteetit, Puolimatka kritisoi.
Suomessa tästä voidaan pitää esimerkkinä kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeusprosessia.
– Syyttäjä sanoo, että mikäli Räsänen määrittelee jonkin seksuaalisen elämäntavan synnilliseksi, hän loukkaa näiden ihmisten identiteettiä. Syyttäjä itse asiassa vaatii, että kaikkien kristittyjen on luovuttava kristillisestä avioliittomoraalista edellytyksenä sille, että he saavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, Puolimatka kuvaa oikeusprosessin logiikkaa.
Keisarilla ei ole vaatteita – totuuden puhuminen vaatii rohkeutta
Perinteisiä arvoja puolustavat kokevat usein joutuvansa hiljennetyiksi nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Puolimatka vertaa vallitsevaa aateilmastoa tuttuun klassikkosatuun keisarin uusista vaatteista.
– Woke-ideologialla ei ole vaatteita. Sadussa kaikki väittivät näkevänsä keisarilla olevan hienot vaatteet, koska valtaapitävät olivat määränneet, että jos niitä ei nähnyt, oli joko typerä tai kelvoton hoitamaan virkaansa. Nyt on täysin sama tilanne: jos et toista woke-ideologian mantroja, sinut saatetaan leimata typeräksi tai kelvottomaksi virkaasi. Sadussa ihmiset heräsivät näkemään tosiasiat, kun yksi lapsi huusi, ettei keisarilla ole vaatteita. Totuuden ääni purkaa joukkoilmiötä, vaikka tuntuisikin, ettei äänellämme ole vaikutusta, Puolimatka muistuttaa.
Totuuden puhuminen on asiantuntijoiden mukaan välttämätöntä, sillä paineen edessä vaikeneminen vain pahentaa tilannetta
– Kristinuskon valossa emme voi tällaista painetta loputtomiin paeta. Joudumme kantamaan ristiä arvoistamme ja valinnoistamme, mutta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin paineen edessä luovuttaminen, Marjokorpi päättää.
Tapio Puolimatka ja Santeri Marjokorpi pureutuvat Ajassa-ohjelmassa länsimaita ravistelevaan kulttuurimurrokseen ja ihmiskuvan radikaaliin muutokseen. Keskustelua käydään kirkkohistorian professori, teologi Carl R. Truemanin Outo uusi maailma -kirjan pohjalta. Toimittajana Markku Tenhunen. Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta sekä YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä & IRR-TV-toimitus
Kuvat: Stas Voronin
