Kansainvälisten kriisien kiihtyessä diasporassa elävien ihmisten määrä maailmassa lisääntyy. Jotkut liikkeelle lähteneistä löytävät uskon Jeesukseen ja jotkut myydään bordelliin.
Yksi kymmenestä EU:n alueella elävästä ihmisestä on muuttanut tänne muualta, Eurostatin tilastot kertovat. Tämä tarkoittaa 47 miljoonaa ihmistä.
Kreikan pääkaupungissa Ateenassa siirtolaisten määrä on kuitenkin kaksinkertainen. Siellä useampi kuin joka viides elää diasporassa.
Työn perässä Ateenaan muuttaneista suurin osa on lähtenyt Balkanilta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta.
Pakolaisia on puolestaan tullut eniten Syyriasta, Afganistanista, Palestiinasta, Irakista ja Pakistanista.
Osa Ateenaan työhön tulevista naisista joutuu tietämättään ja vastoin tahtoaan ihmiskaupan uhreiksi ja prostituoiduiksi.
Kun ilta alkaa Ateenassa hämärtää, valkoiset lamput bordellien ovien vieressä kertovat bisneksen pyörähtäneet käyntiin.
– Surullista, sanoo Lähetysyhdistys Kylväjän diasporatyön työaluevastaava Hanna Lindberg.
Kreikassa työskentelee arviolta jopa kymmeniä tuhansia prostituoituja, joista iso osa on maahanmuuttajia.
Myös monet asiakkaista ovat maahan muualta muuttaneita.
Myötätuntoa ja raamattuopetusta
Hanna Lindberg palasi viime viikolla Ateenasta Suomeen vaikuttuneena kreikkalaisten myötätunnosta kovissa oloissa eläviä maahanmuuttajia kohtaan.
Kreikassa diasporassa elävien ihmisten parissa toimii noin sata virallisen aseman saanutta järjestöä ja todennäköisesti moninkertainen määrä epävirallisia yhdistyksiä, seurakuntia ja muita yhteisöjä.
He saivat vapaaksi prostituutioon huijatun naisen.
Kylväjän lähetystyöntekijät Humaira ja Christopher John auttavat ihmiskaupan uhreja ja muita diasporassa eläviä muun muassa New Start -järjestössä (Uusi alku).
Hiljattain he saivat vapaaksi Etelä-Amerikasta prostituutioon huijatun naisen.
Suomessa suntioksi ja lähihoitajaksi opiskelleet Johnit työskentelevät erityisesti urdun- ja hindinkielisten parissa. He tavoittavat muun muassa Intiasta, Bangladeshista, Pakistanista ja Nepalista tulleita pakolaisia ja siirtolaisia.
Pelkästään Pakistanista tulleita elää Kreikassa joidenkin arvioiden mukaan jopa 60 000. Virallinen luku on noin puolet tästä.
– Teemme sielunhoitotyötä, avustamme monin tavoin ja opetamme englantia. Halukkaille pidämme jumalanpalveluksia, raamattutunteja ja raamattupiirejä, Johnit kertovat.
Kylväjällä on Ateenassa kaksi pakistanilaistaustaista lähetystyöntekijäperhettä. Kaupungissa olisi tarvetta kohdata ihmisiä lähes millä kielellä tahansa, ja yhä enemmän esimerkiksi espanjaksi, Lindberg toteaa.
Vanhoja kirkkoja ja uusia kristittyjä
Joillekin diasporaan lähteneille Eurooppa tarjoaa mahdollisuuden tutustua kristinuskoon tai päästä syvempään yhteyteen oman uinahtaneen kristillisen identiteetin kanssa.
– Pakistanin kristillisyys on mielenkiintoista, vanhaa ja vakiintunutta. Tämä näkyy maahanmuuttajienkin keskellä. Osa pakistanilaiskristityistä laulaa Kreikassakin sata vuotta vanhasta laulukirjasta, Lindberg kertoo.
Pakistanin suurimmat kirkot ovat katolinen kirkko ja protestanttinen kirkkoliitto Church of Pakistan, johon on liittynyt myös osa luterilaisista. Monista kirkkokunnista ja niiden rikkaasta historiasta huolimatta Pakistanin väestöstä on kristittyjä alle puolitoista prosenttia.
Maahanmuuttajaseurakuntiin tulevista osa on juuriltaan kristittyjä, osa ensimmäisen polven Jeesuksen seuraajia ja jotkut vasta ihmettelevät, mistä mahtaa olla kysymys.
Ateenan matkalla mukana ollut apulaislähetysjohtaja Janne Aitta sai kastaa pakistanilaisen nuoren miehen Välimeressä hiukan ennen auringon laskua.
– Olen työskennellyt aiemmin suljetulla muslimialueella. On hienoa, että Kreikassa muslimimaista tulleiden parissa voidaan toimia paljon avoimemmin, Aitta iloitsee.
Kaikki muuttuu jatkuvasti
Omin silmin katsellessa diasporatyön värikkyys välittyi Janne Aitalle rikkaammin kuin paperista luettuna.
– Kieliä, kansanryhmiä ja yhteistyökumppaneita on paljon. Työn luonteeseen kuuluu olennaisesti myös muutos.
Toisaalta osa aasialaisista seurakuntien jäsenistä on elänyt Kreikassa jo pitkään.
– Monet heistä ovat saaneet maassaololuvan. Asettuminen tuo seurakuntatyöhön pysyvyyttä, kun ihmiset eivät vaihdu koko ajan, Janne Aitta kertoo.
Akuutista ruoka- ja vaateavusta on siirrytty myös pitempään rinnalla kulkemiseen.
Mikä kieli kannattaisi opiskella?
Ateenan matkalla oli mukana myös Kylväjässä lähettihuollosta vastaava Elisa Greye.
Hän vaikuttui kaupungin monista kristityistä, jotka tekevät kutsumustietoista työtä vaivojaan laskematta.
Yksi monista eteen tulleista kiinnostavista kysymyksistä oli diasporatyöhön valmistautuvien kielten opiskelu.
– Jos lähetillä ei vielä ole tarvittavaa kielitaitoa, mikä kieli kannattaisi opiskella? Kun valitset yhden, muutaman vuoden päästä saatatkin tarvita enemmän jotakin toista.
Mielessä Keski-Aasia
Monissa maissa evankeliumin kertominen on vaikeaa ja jopa mahdotonta.
– Diasporassa elävien parissa mahdollisuudet ovat yleensä paremmat, Greye perustelee Kylväjän isoa panostusta diasporatyöhön.
Hänen mielessään ovat muun muassa Keski-Aasian kansat, sillä ne ovat kulkeneet mukana Kylväjän historiassa alusta asti.
– Mahdollisuudet työskennellä jossakin Keski-Aasian maassa innostavat minua edelleen, Elisa Greye toteaa.
