Vapaata yhteiskuntakeskustelua uhkaavat EU:n vaatimuksesta tiukentuva vihapuhelainsäädäntö sekä uusi digipalvelusäädös, jonka pelätään johtavan sosiaalisen median ennakkosensuuriin.
Päivi Räsästä edustavan asianajaja Matti Sankamon mukaan sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, vaan siitä on taisteltava jatkuvasti. Kotimaisen lainsäädännön ohella Euroopan komissiolla on suuri vaikutus Suomen sananvapauteen, sillä kiihottamispykälää muokataan komission vaatimusten mukaisesti.
Sankamo arvioikin tilanteen olevan jännitteinen, mutta näkee kehityksessä myös valonpilkun: Suomen nykyinen valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto tulkitsee kiihottamispykälää eli niin kutsuttua vihapuhelakia huomattavasti edeltäjäänsä maltillisemmin.
Itse kiihottamispykälää Sankamo pitää silti kyseenalaisena.
– Meillä ei ole mitään näyttöä siitä, että kiihottamispykälä vähentäisi sellaista puhetta, jota sillä yritetään rajoittaa. Sillä voi olla taipumus jopa lisätä vihapuhetta.
EU rajoittaa sananvapautta
Kirjailija ja oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti muistuttaa, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa on varsin vahva sananvapaus moniin maihin verrattuna. Niiden välillä on kuitenkin selviä eroja.
– Yhdysvalloissa on huomattavan paljon vahvempi sananvapaus. Sieltä ei löydy sellaisia rajoittavia pykäliä kuin kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Se katsottaisiin välittömästi perustuslain vastaiseksi. Eikä sellaista juuri kukaan vaadikaan.
Euroopassa sananvapautta rajoitetaan muutenkin kuin kiihottamispykälän kautta. Esimerkiksi reilun vuoden voimassa ollut EU:n digipalvelusäädös (DSA) uhkaa sosiaalisen median alustoja sakoilla laittomasta sisällöstä. Sakkojen pelossa alustoilla on kannustin poistaa varmuuden vuoksi myös täysin laillista puhetta, mikä saattaa helposti johtaa ennakkosensuuriin ja siihen, että ihmiset eivät enää uskalla lausua mielipiteitään ääneen. Kielloilla on ollut jo vaikutusta poliittisiin mielipiteisiin ja keskusteluun.
– Metalla tämä on johtanut siihen, että he kielsivät poliittisen mainonnan ainakin vielä alkuvuonna. Tämä on hyvä esimerkki aktiivisen yhteiskuntakeskustelun rajoittamisesta, Matti Sankamo sanoo.
Ihmisoikeuskysymykset ovat politisoituneet
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tehtävä on valvoa ihmisoikeussopimuksien noudattamista. Elimen uskottavuutta vähentää se, että tuomioistuimessa on kansalaisjärjestötaustaisia tuomareita tekemässä päätöksiä. Monet kansalaisjärjestöt ovat julkisesti politisoituneita ja niillä on omat vahvat poliittiset agendansa.
Jarkko Tontti kertoo havainneensa ihmisoikeuskysymysten parissa selkeää politisoitumista laajemminkin. Tämä näkyy joidenkin järjestöjen pyrkimyksenä määrittää, miten ihmisoikeuksia tulkitaan, sekä siinä, että oikeusoppineet ja professorit käyvät eduskunnassa kertomassa näkemyksiään siitä, onko ehdotettu laki jonkin ihmisoikeussopimuksen vastainen.
– Oikeusvaltion ulkopuolisilla toimijoilla on vuodesta toiseen yhä enemmän valtaa ihmisoikeuksien tulkintakäytäntöön. Se on täysin epädemokraattinen prosessi.
Tontin mukaan esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn juristit yrittävät muuttaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkintaa.
– He eivät ole tyytyväisiä kansanmurharikoksen nykyiseen tulkintaan, vaan vaativat, että sopimusta tulkitaan niin, että Israel voitaisiin tuomita kansanmurhasta.
”Sananvapaus on hyvin heiveröistä”
Vaikka teknologia ja sosiaalinen media ovat monella tapaa vahvistaneet sananvapautta ja uskonnonvapautta ohi vanhojen eliittien, sananvapauden tila on epävarma ja altis nopeille muutoksille.
– Sananvapaus on tietyssä mielessä hyvin heiveröistä. Me voimme joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa sananvapautta rajoitetaan todella kovalla kädellä hyvin lyhyellä aikavälillä, Matti Sankamo toteaa.
Jarkko Tontti ja Matti Sankamo keskustelevat Ajassa-ohjelmassa EU:n lainsäädännön sensuroivasta vaikutuksesta sekä ihmisoikeusmaailman epädemokraattisesta vallankäytöstä. Toimittajana Markku Tenhunen. Ohjelma esitetään antennitalouksien Alfa-kanavalla 16, keskiviikkona 25.2. kello 20.00.Ohjelma on katsottavissa veloituksetta Permanto-suoratoistopalvelusta ja YouTubesta.
Teksti: Elina Uusikylä & IRR-TV toimitus Kuvat: Stas Voronin
