Pitäisikö sosiaalinen media kieltää nuorilta? Kansanedustaja Karoliina Partanen on rajoittamisen kannalla. Nuorisotutkija Essi Holopainen muistuttaa, että some vahvistaa nuorten toimijuutta. Tärkeintä olisi tehdä somesta turvallinen paikka.
Joulukuussa Australia kielsi ensimmäisenä maana sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta. Samaa pohditaan nyt myös Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa pääministeri Petteri Orpon hallitus ilmoitti helmikuussa, että nuorten netin käytön rajoittamista aletaan valmistella. Tavoitteena on vähentää sosiaalisen median haittoja lapsille ja nuorille.
Tulisiko some kieltää nuorilta tai ainakin rajoittaa sen käyttöä? Radio Dein Viikon debatissa kysymyksen äärellä olivat keskiviikkona nuorisotutkimukseen keskittynyt väitöskirjatutkija Essi Holopainen ja Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen.
Kansanedustaja Partanen on sillä kannalla, että nuorten sosiaalisen median käyttöä pitäisi rajoittaa. Hän on hallituspuolueen kansanedustaja, mutta olisi samaa mieltä muutenkin.
– Toimin ennen kansanedustajaksi ryhtymistä asianajajana ja autoin silloin paljon naisia, mutta myös lapsia ja nuoria, jotka olivat joutuneet erilaisten kaltoinkohteluiden uhriksi. Ja myös tällaisia tapauksia oli omalla työpöydälläni valitettavasti, että nuoret olivat joutuneet esimerkiksi seksuaalirikosten uhreiksi. Tuolta somen syövereistä heidät oli löydetty ja sitä kautta tulleet hyväksikäytetyksi, Partanen kertoo.
Hän on saanut viestiä poliisiviranomaisilta, että tilanne vain voimistuu. Se on yksi syy siihen, että rajoituksia pitää olla.
”Myös tällaisia tapauksia oli omalla työpöydälläni valitettavasti, että nuoret olivat joutuneet esimerkiksi seksuaalirikosten uhreiksi. Tuolta somen syövereistä heidät oli löydetty ja sitä kautta tulleet hyväksikäytetyksi.”
Essi Holopaisen mukaan julkisessa keskustelussa usein unohdetaan se, miten some voi ylläpitää ja vahvistaa nuorten toimijuutta. Nuorten toiminnasta somessa puhutaan aikuislähtöisesti ja todella riskikeskeisesti.
– Nuoria koskeva somekielto kuulostaa tosi helpolta ratkaisulta tosi monimutkaiseen ongelmaan. Ja se perustuu järkeviin huoliin, mitä Karoliina toi äsken tuossa esiin. Mutta siitä keskustellaan usein paljon pelkojen kautta nuorten ohi ja vähän semmoisella lannistuneella asenteella, että me ei voida tehdä mitään näille someyrityksille ja heidän toimintamalleilleen, Holopainen sanoo.
Hänen mukaansa moni tutkija on esittänyt huolensa siitä, että kieltoihin keskittyminen vie tilaa siltä keskustelulta, jota tarvittaisiin siihen, että somesta tehdään kaikille käyttäjille turvallisempi paikka.
– Meidän pitäisi tästä kieltokeskustelusta lähteä pohtimaan sitä, että miten me vaikutetaan näihin yrityksiin ja miten me muilla keinoilla pidettäisiin nuoret turvassa.
Älypuhelin on korvannut lapsen leikin
Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jonathan Haidt sanoo kirjassaan Ahdistunut sukupolvi, että älypuhelimeen perustuva lapsuus on korvannut leikkiin perustuvan lapsuuden. Se on johtanut nuorten mielenterveysongelmien, kuten ahdistuneisuuden ja masennuksen, huomattavaan kasvuun 2010-luvulta lähtien.
Partanen on törmännyt samaan ilmiöön. Hän sanoo, että tutkimusten mukaan lasten pahoinvointi, keskittymisen häiriöt, tarkkaavaisuus ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet somen käytön lisääntyessä.
– Erityisesti on pystytty osoittamaan, että kun Instagram tuli yleiseen käyttöön, niin se on lisännyt varsinkin nuorten naisten pahoinvointia ja on jopa yhteydessä nuorten naisten lisääntyneisiin sairaslomiin ahdistuneisuuden takia. Tämä on kyllä minusta todella huolestuttavaa.
”Sitten samanaikaisesti se aiheuttaa myös sitä, että sä saat sieltä inspiraatiota, sä pystyt voimaantumaan siellä, sä pystyt saamaan somen kautta vertaistukea.”
Holopaisen mukaan selkeitä korrelaatioita on, että tietyt ilmiöt ovat samaan aikaan vahvistuneet. Mutta kausaalista yhteyttä näiden asioiden välillä ei voida kuitenkaan osoittaa, että some olisi ahdistuneisuuden ja masennushäiriöiden takana suoraan.
Hän näkee, että somessa on paljon sellaisia puolia, jotka saattavat lisätä ahdistusta ja lisätä pohdintoja sitä kohtaan, että kelpaako omana itsenään. Se aiheuttaa painetta vertailulle tai painetta kuulua joukkoon.
– Sitten samanaikaisesti se aiheuttaa myös sitä, että sä saat sieltä inspiraatiota, sä pystyt voimaantumaan siellä, sä pystyt saamaan somen kautta vertaistukea. Sulla on sellainen kokemus, että sä et ole omien huolien ja ongelmien kanssa yksin.
Tutkija on sitä mieltä, että some pitää nähdä paikkana, joka tuottaa monenlaisia asioita. On paljon kiinni siitä, mitä siellä somessa tekee, kenen kanssa siellä tekee ja millaista sisältöä seuraa.
Koulujen kännykkäkielto vähentää ruutuaikaa
Vuoden 2025 elokuussa tuli peruskouluissa voimaan kännykkäkielto. Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, mitä kielto on saanut aikaan.
– On siitä tullut valtavan paljon hyvää palautetta, Partanen vakuuttaa.
Hänen oma poikansa on viidennellä luokalla ja on kertonut, miten ihanaa on, kun välitunnilla kaikki pelaavat ja kaikki lapset eivät olekaan kännykällä .
”Tämä on ollut hieno liikahdus siihen suuntaan, että mä vähennetään ruutuaikaa.”
– Ja kyllä opettajat on lähettäneet meille viestiä, tullut keskustelemaan ja jakanut sitä, että tämä on ollut todella hieno asia, että myös selvästi on rauhoittunut oppitunnit. Ja uskon siihen, että tämä tulee vaikuttamaan myös lasten oppimistuloksiin.
Myös Holopainen on koulujen kännykkäkiellon kannalla.
– Tämä on ollut hieno liikahdus siihen suuntaan, että mä vähennetään ruutuaikaa. Ja itse ajattelen, kun keskustellaan tästä nuorten somekiellosta, niin tärkeintä olisi mun mielestä keskittyä kahteen isoon asiaan: ruutuajan vähentämiseen ihan meillä kaikilla sekä sitten siihen, että mitä me voidaan tehdä näiden yritysten kanssa.
Rakkautta, rajoja ja neuvottelua
THL:n Kouluterveyskysely paljasti vuonna 2025, että kolmasosa yläkouluikäisistä ja lähes 40 prosenttia lukiolaisista on yrittänyt vähentää nettiaikaa, mutta ei ole kuitenkaan onnistunut siinä. Millaista tukea nuoret nyt tarvitsevat ja miten sitä voisi heille tarjota?
Karoliina Partanen ajattelee, että rajat ovat rakkautta. Vanhemmilla on hyvin suuri vastuu miettiessään, miten pienelle lapselle annetaan tabletti tai kännykkä ja miten sitä ryhdytään käyttämään.
”Mun täytyy sanoa, että itsekin joudun kamppailemaan asiasta joka päivä oman lapseni kanssa.”
THL:n suositukset 11–13-vuotiaille ovat kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä.
– Käsi ylös, kuka sitä oikeasti noudattaa perheissä kenellä on sen ikäisiä lapsia? Mun täytyy sanoa, että itsekin joudun kamppailemaan asiasta joka päivä oman lapseni kanssa, kansanedustaja sanoo.
Essi Holopainen on samaa mieltä siitä, että oleellista on ruutuaikaan puuttuminen kotona. Hän myös kysyy, miten käytännössä toteutetaan, että nuoret saisivat tukea ruutuajan vähentämiseen.
– Ajattelen ihan samalla tavalla kuin Karoliina, että rajat on rakkautta. Siitä pitäisi pystyä kotona myös neuvottelemaan sillä tavalla, että nuorta myös kuullaan.
– Mun mielestä tässä keskustelussa helpottaa se, että vanhemmat ymmärtäisivät, että mikä siinä somessa nuorille on tärkeätä, mihin he haluavat käyttää aikaa ja mikä on ehkä sitten sellaista passiivisempaa aikaa, että siellä tapetaan tylsyyttä tai vain halutaan etsiä se joku video, mikä viihdyttää. Samaan aikaan pitää yrittää ymmärtää sitä, että mitkä on niitä tärkeitä hetkiä päivässä, mistä se nuori oikeasti nauttii siellä somessa, tutkija muistuttaa.
Miten somejätit saadaan kantamaan vastuunsa nuorten hyvinvoinnista? Pitäisikö myös aikuisten somen käyttöä rajoittaa? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 28.2. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
