Ihmisiä ja ilmiöitä: Nina Åström palaa halusta kertoa Jeesuksesta

Väitöstutkimus: Nuorten sosiaalisen median ongelmakäyttö yhteydessä alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja univaikeuksiin

 

”On todennäköistä, että sosiaalisen median vahvistaessa asemaansa nuorten arjessa myös ongelmallinen käyttö ja uhkatilanteiden kohtaaminen lisääntyvät”, Henri Lahti kertoo. Kuva: Niko Mannonen/Yle

LitM Henri Lahden väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori on sosiaalisen median ongelmakäyttäjä.

LitM Henri Lahden väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalisen median ongelmakäyttö on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen, alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja lisääntyneisiin univaikeuksiin nuorilla. Lisäksi sosiaalisessa mediassa päivittäin tai viikoittain kohdatut uhkatilanteet selittävät yleisempiä alakuloisuus- ja ahdistuneisuusoireita. Vanhempien tuki, terveyden lukutaito ja tunneäly suojaavat nuorta sosiaalisessa mediassa, joka on nuorille tärkeä kasvu- ja toimintaympäristö.

Henri Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan 11-, 13-. ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja, sosiaalisen median uhkatilanteita sekä niihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden osoittimia. 

Perheniemi neliöb. 7.-13.10.

Väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Ongelmakäytöstä kertovia tekijöitä ovat esimerkiksi huolestuneisuus siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan tai konfliktit lähipiirin kanssa sosiaalisen median käytöstä.  

Noin joka kymmenes nuori kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä.

Tämän lisäksi havaittiin, että noin joka kymmenes nuori kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Vastaavasti joka kymmenes ilmoittaa tulleensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi vähintään kerran viikossa.  

”On todennäköistä, että sosiaalisen median vahvistaessa asemaansa nuorten arjessa myös ongelmallinen käyttö ja uhkatilanteiden kohtaaminen lisääntyvät”, Lahti kertoo. 

Tietyt taustatekijät asettavan nuoren haavoittuvaan asemaan ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle ja sosiaalisen median uhkatilanteiden kohtaamiselle, kun taas toiset tekijät suojaavat nuorta näiltä ongelmilta.  

Esimerkiksi vanhemmilta saatu tuki on merkittävä apu sekä ongelmallisen käytön että uhkatilanteiden hallinnassa. Lisäksi terveyden lukutaito ja tunneäly nousivat keskeisiksi resursseiksi sosiaaliseen mediaan liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. 

Internet ja sosiaalinen media tarjoavat nuorille mahdollisuuksia 

Yleisesti ottaen nuoret osallistuvat aktiivisimmin ystävyyslähtöisiin aktiviteetteihin, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen sosiaalisen median avulla tai viihdelähtöisiin aktiviteetteihin, kuten musiikin kuuntelemiseen. Lahden mukaan ei ole tarkoituksenmukaista korostaa ainoastaan internetin ja sosiaalisen median kielteisiä puolia tai yleistää ongelmat koskemaan kaikkia nuoria.  

Keskeisinä toimintaympäristöinä internet ja sosiaalinen media vastaavat nuorten tarpeisiin luomalla mahdollisuuksia esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimiselle ja ylläpitämiselle sekä sisällön tuottamiselle ja jakamiselle. Voidaankin todeta, että digitaalisten teknologioiden integroituminen eri elämän osa-alueille on nuorten kannalta myös hyödyllistä ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa”, Lahti korostaa. 

Hyötyjen vahvistamiseksi ja haittojen minimoimiseksi nuori tarvitsee konkreettisia opittavissa olevia taitoja (turvataitoja), jotka auttavat nuorta toimimaan turvallisesti digitaalisissa ympäristöissä. Turvataitoja ovat esimerkiksi kyky tunnistaa mahdollisia ongelmatilanteita, tieto omista oikeuksista, kriittinen ajattelu sekä valmius arvioida niin omaa kuin muidenkin käyttäytymistä verkossa. 

”Meillä on aikuisina keskeinen rooli nuorten ja heidän digitaalisen median käytön välisen terveellisen ja tasapainoisen suhteen edistämisessä.”

”Paljon työtä tarvitaan edistämään tavoitetta, ettei yksikään lapsi jäisi ilman tukea digitaalisella aikakaudella, eikä erityisesti he, jotka ovat jo muilla tavoilla heikommassa asemassa.” 

Lahden väitöskirja koostuu neljästä kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistusta artikkelista. Aineistona Lahti hyödynsi kansainvälistä WHO-Koululaistutkimuksen aineistoa vuosilta 2018 ja 2022 sekä Delfoi-asiantuntijoiden kyselytutkimusaineistoa. Yhteensä väitöstutkimukseen osallistui yli 20 000 nuorta, iältään 11-, 13- ja 15-vuotiaita, sekä 22 asiantuntijaa. 

Henri Lahden terveyden edistämisen väitöskirja “Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024.