Georg Friedrich Händel (1685–1759) ei koskaan perustanut omaa perhettä, mutta sydämessään hänellä oli tilaa monille. Hän ei ollut pelkästään säveltäjä ja muusikko, vaan myös vahvasti mukana sosiaalisessa työssä – erityisesti hylättyjen lasten hyväksi. Hän oli keskeinen vaikuttaja lontoolaisen löytölapsikodin toiminnassa – aivan kuten Aura Latvus Parikanniemen orpokodin toiminnassa.
Foundling Hospital oli vuonna 1739 perustettu hyväntekeväisyyslaitos, joka tarjosi kodin ja koulutuksen hylätyille lapsille. Händelista tuli laitoksen ensimmäisiä merkittäviä tukijoita. Vuonna 1750 hän järjesti Messias-oratorionsa esityksen laitoksen uuden kappelin urkujen vihkiäisissä. Konsertti oli valtava menestys – niin taloudellisesti kuin henkisesti – ja se sai jatkoa vuosittaisina hyväntekeväisyysesityksinä.
Händel lahjoitti sairaalalle paitsi konserttien tuotot – joiden yhteissumma nousi noin 7000 puntaan eli nykyrahassa yli miljoonaan puntaan – myös alkuperäisen Messias-käsikirjoituksen. Hän sävelsi erityisesti laitosta varten teoksen Foundling Hospital Anthem, ja hänet kutsuttiin kunniatehtävään sairaalan hallintoneuvostoon.
Näiden tekojen seurauksena Händelistä tuli yksi aikansa tunnetuimmista hyväntekijöistä. Vuonna 1775 sairaala otti vastaan poikavauvan, joka nimettiin Frederick Handeliksi kunnianosoituksena säveltäjälle.
Händelin toiminta loi perustan sille, miten musiikki voi toimia osana yhteiskunnallista vaikuttamista ja auttamistyötä – mallina monille muille säveltäjille ja laitoksille.
Pääsiäiskonsertit – musiikkia ja merkityksiä
Pääsiäisenä 2025 Oron Jyväkirkossa ja toisena pääsiäispäivänä Savonlinnan Tuomiokirkossa järjes-tetyt kamarimusiikkiesitykset toivat Händelin sävelten kirkkauden ja juhlavuuden osaksi pääsiäispyhien päätöstä. Esiin-tyjinä olivat sopraano Vilja Riutamaa, altto Tiina Sinkkonen, basso Matti Turunen, pianisti Eric-Olof Söderström ja viulisti Elisa Solasaari. Itse sain toimia lukijana.
Oron, Enonkosken ja Sulkavan gospel-kuorot täydensivät esitystä, ja Halleluja-kuoron mahtavat sävelet kohosivat kirkkotilojen holveihin kuin rukous.
Kummassakin tilaisuudessa oli erittäin runsas osanotto, ja palaute oli sydämellistä ja kiittävää. Erityismaininnan ansaitsee Oronmyllyn ohjelmakoordinaattori Tiina Sinkkonen, joka toimi myös konsertin alttona.
Aura Latvuksen elämäntyöstä voi lukea Erkki Lemisen kirjoittamasta kirjasta Orpojen äiti (Parikanniemen Ystävät ry, 5., uudistettu painos, 2021). Kuva Hoikan suvun arkistot.
Aura Latvus – rakkauden ja huolenpidon perintö
Samalla tavalla kuin Händel, Aura Latvus omisti elämänsä vähäosaisille, erityisesti lapsille. Parikanniemen orpokoti sai alkunsa vuonna 1915 luovutetussa Karjalassa, kun Aura Latvus ja hänen veljensä Väinö Hoikka perustivat sen kodittomien ja huolenpitoa vailla olevien lasten tueksi kristillisessä hengessä.
Händel ja Latvus elivät eri aikoina ja erilaisissa kulttuureissa, mutta heidän elämäntyöstään löytyy yhteinen sydänääni.
Sotien jälkeen Parikanniemi siirtyi nykyiseen sijaintiinsa Mikkelin Ristiinaan, jossa se toimii edelleen Parikanniemisäätiön alaisuudessa jatkaen Aura Latvuksen elämäntyötä.
Vaikka Georg Friedrich Händel ja Aura Latvus elivät eri aikoina ja erilaisissa kulttuureissa, heidän elämäntyöstään löytyy yhteinen sydänääni: lasten ja vähäosaisten auttaminen. Musiikki ja kasvatus yhdistyvät tässä hengessä – hoivana, lohtuna ja tulevaisuuden toivona.
Timo Huttula on professori ja tietokirjailija
Artikkeli on ilmestynyt Parikanniemen Kontti -lehdessä marraskuussa 2025.
