Oikean, luotettavan tiedon välittämisessä ei onnistuta aina edes demokraattisissa maissa. Näin voi käydä esimerkiksi sodista tai pandemiasta uutisoidessa.
Covid-19 eli koronavirus niitti muutama vuosi sitten tuhojaan maailmalla. Esimerkiksi Italiassa tautiin sairastui ja kuoli massoittain ihmisiä. Viruksen leviäminen pyrittiin tukahduttamaan monissa maissa, kuten Kiinassa, sulkemalla yhteiskunta. Ruotsia puolestaan kritisoitiin voimakkaasti sen poikkeavan menettelytavan vuoksi, koska se ei sulkenut yhteiskuntaa yhtä paljon kuin muut länsimaat.
Suomessa kokeiltiin molempia toimintatapoja. Yhteiskunnan sulkutoimista oli kasvatuksen teorian ja tradition emeritusprofessori Tapio Puolimatkan mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.
– Koulujen sulkeminen oli suuri virhe. Siitä aiheutui nuorille mielenterveysongelmia ja vähäosaisten syrjäytymistä.
Korona-aika normalisoi rokotekriittisyyttä
Kansalaisten velvoittaminen melko nopeasti käyttöön otettujen, vähän testattujen mRNA-rokotteiden ottamiseen herätti paljon kriittisyyttä. Koronarokotteet aiheuttivat osalle rokotetuista sivuvaikutuksia, mikä osaltaan vahvisti rokotekriittistä keskustelua. Moni vanhempi ei halua rokottaa enää lapsiaan, mistä on aiheutunut ongelmia.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa leviää tuhkarokko. Ihmisillä on sellainen kuvitelma, että rokotehaitat ovat suuria, sanoo tiedetoimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo.
Suomessa rokotekriittisyyttä lisäävät netissä leviävät väärät käsitykset, joita poimitaan koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusten rekisteristä. Ongelmallista avoimessa rekisterissä on Hamilon mukaan se, että kuka tahansa voi kirjoittaa omia käsityksiään, minkä oireiden uskoo johtuvan rokotteesta.
– Rekisteriä pitäisi lukea niin, että onko jokin asia rokotteen jälkeen yleisempi rokotetuilla kuin rokottamattomilla, ja sitten asiaa pitäisi tutkia tarkemmin.
Yksipuolista tiedottamista
Koronan aikana tiedottaminen oli yksipuolista eikä eriäviä mielipiteitä sallittu. Tapio Puolimatka kertoo, että terveysviranomaisia kritisoivaa syytettiin helposti ihmisten terveyden ja hengen vaarantamisesta.
– Ihmisten on vaikea arvioida tapahtumia kriittisesti, kun sama kertomus toistuu joukkotiedotuksessa ja muut kertomukset katoavat. Yksisuuntaisen tiedostuksen vaikutusta voidaan lisätä paisuttamalla ihmisten kokemaa epämääräistä ahdistusta ja kohdentamalla se keinotekoisesti. Siksi tarvitaan järkeviä vasta-argumentteja, jotka kyseenalaistavat katastrofiviestinnän ja auttavat ihmisiä tarkastelemaan asioita tasapuolisesti, Puolimatka sanoo.
Erilaisten näkemysten jäljillä
Mistä voi löytää luotettavaa ja oikeaa tietoa? Ja mistä tunnistaa ”vaaran” merkit? Tapio Puolimatka pitää huonona merkkinä sitä, jos jokin näkemys on yksipuolisesti edustettuna medioissa.
– Aina täytyy olla toisenkin suuntaisia näkemyksiä. Jos syntyy yksi oikeaoppisuus ja kaikki muut näkemykset pannaan marginaaliin ja leimataan vaikkapa salaliittoteorioiksi, niin silloin alan etsiä itse, löytyykö asiaan jokin muu näkökulma.
Marko Hamilo ei seuraa enää sellaisia valtamedian uutisia tai keskusteluohjelmia, joissa on aina samat asiantuntijat. Hän etsii tietoa erilaisilta YouTube-kanavilta ja seuraa sellaisia asiantuntijoita, joiden analyysit osoittautuvat oikeiksi
.
– Olisin esimerkiksi ihan pihalla Lähi-idän konfliktista ilman Patmos Lähetyssäätiön ja Alfan YouTube-kanavia.
Ohjelma esitetään TV:n Alfa-kanavalla 16, keskiviikkona 13.8. kello 20.00 ja uusintana sunnuntaina 17.8. kello 20.00. Ohjelma on kuunneltavissa veloituksetta myös Spotifyssa.
Elina Uusikylä
