Pitkään jatkunut sota on saanut ukrainalaiset etsimään vastauksia kristinuskosta. Kristillinen media valaa toivoa niin siviileihin kuin sotilaisiin.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut vaikea pala Victor Akhteroville, joka johtaa Medialähetysjärjestö FEBC (Far East Broadcasting Company) työtä Venäjällä, Ukrainassa, Moldovassa, Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Venäläisukrainalainen Akhterov kasvoi Ukrainassa Slavianskin kaupungissa. Hänen kaltaistensa, venäjää puhuvien ukrainalaisten takia koko sodan sanotaan alkaneen.
Menetykset ovat tulleet tutuiksi. Victor Akhterovilta on kuollut veljiä. Myös FEBC:n vapaaehtoisia on menehtynyt sodan seurauksena. Lisäksi monet työntekijät ovat lähteneet.
– Hyökkäyssodan syttymisen jälkeen olemme menettäneet 25–30 prosenttia henkilöstöstämme. He ovat paenneet toisiin kaupunkeihin tai eri maihin pelastaakseen perheensä.
Akhterov kertoo, että ohjelmajohtaja toimii nyt sotilaspastorina, koska hänet kutsuttiin palvelukseen. Myös neljä muuta työntekijää palvelee rintamalla. Jumala on kuitenkin johdattanut tilalle uusia työntekijöitä.
Jeesus kiinnostaa ukrainalaisia
Kun sota alkoi, FEBC:llä oli kuusi radioasemaa eri puolilla Ukrainaa. Määrä kasvoi kymmeneen, mutta neljä asemaa ei pysty lähettämään tällä hetkellä ohjelmia. FEBC:llä on selkeä näky.
– Miljoonat ukrainalaiset kärsivät suuresti ja tiedämme heidän tarvitsevan Jeesusta enemmän kuin mitään muuta. Siksi on välttämätöntä tuoda Jeesus heidän olosuhteittensa keskelle, Victor Akhterov sanoo.
Henkilöstö on sitoutunut tähän. Akhterov kertoo, että vaikka radiotoimittaja olisi töihin tullessaan väsynyt, koska hänen naapuritaloaan on pommitettu yöllä eikä hän ole pystynyt nukkumaan, hän haluaa tuoda silti iloa ja rohkaisua ihmisille. Hän saattaa sanoa:
– Tiedämme, mitä Kiovassa tapahtui. Mutta meillä on toivoa. Meillä on jotakin enemmän. Me elämme jotakin suurempaa varten kuin tämä elämä.
Ohjelmien lähettämisen lisäksi kolme FEBC:n työntekijää jalkautuu ukrainalaisten keskuuteen. He menevät paikkoihin, joissa ihmisiä kuolee päivittäin. Työntekijät tapaavat sotilaita, pakolaisia ja perheenjäsenensä menettäneitä ja keskustelevat heidän kanssaan. Kysymykset nauhoitetaan ja niitä käsitellään myöhemmin ohjelmissa.
– Ihmiset kuulevat äänensä ja kysymyksensä ja saavat kokea armoa ja ymmärrystä. Me kerromme heille evankeliumia tällä tavalla. Se muuttaa asioita, Victor Akhterov sanoo.
– Viimeisten 12 kuukauden aikana yli 2000 ihmistä on antanut elämänsä Kristukselle. Meillä on ylhäällä heidän nimensä. Mutta totta kai monet muutkin ympäri maata ovat tulleet kristityiksi. Koskaan ennen ei näin moni ihminen ole tullut Kristuksen luokse.
Toivoa siviileille ja sotilaille
Ohjelmien kuuntelijat myös ottavat yhteyttä radioasemille. Heistä peräti kymmenen prosenttia on lapsia. Akhterov kertoo 12-vuotiaasta tytöstä, joka oli muuttanut perheensä kanssa toiseen kaupunkiin. Kun hän kuuli, että heidän kotitaloaan oli pommitettu pari päivää aiemmin, hän kysyi, käykö uudellekin talolle samalla tavalla.
Teini-ikäisille tilanne on pahin. 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikista eniten itsemurhia, koska heillä ei ole luottamusta siihen, että asiat muuttuvat paremmiksi, eikä toisaalta kykyä käsitellä niin suuria paineita. FEBC:n työntekijät ovat onnistuneet valamaan moneen nuoreen uskoa tulevaisuuteen.
– Meillä on lukemattomia todistuksia siitä, miten nuoret ovat pelastuneet itsemurhalta. Olemme vetäneet heidät takaisin kuolemasta elämään, Victor Akhterov kertoo.
FEBC:n ohjelmat ovat palauttaneet toivon ja elämän myös sotilaiden sydämiin. Eräs ei-kristitty eversti oli todennut, että taistelusta tulevien sotilaiden kasvot ovat elottomat eikä heille voi puhua, mutta kun he kuuntelevat FEBC:tä, elämä palaa heidän sydämiinsä ja hymy kasvoille.
Eräs sotilas toi henkensä kaupalla lähettimen FEBC:n radioasemalle, jotta he voisivat taas lähettää ohjelmia. Sotilas kertoi, että hänelle lähetin oli enemmän kuin metallinpala, koska hän alkoi sen ansiosta kuunnella ohjelmia:
– Annoin elämäni Kristukselle ja elämäni muuttui ihmeellisesti. Näen ihmisten kuolevan ympärilläni joka päivä, mutten pelkää enää kuolemaa. Tiedän, kuka on minun Herrani ja Pelastajani.
Totuuden julistajana Venäjällä
FEBC lähettää ohjelmia myös Venäjälle, jossa valheellinen propaganda rehottaa.
– En ole nähnyt koskaan näin säälimätöntä, rumaa ja hirveää propagandaa, mitä Venäjällä on nyt. Näen, mitä se tekee ihmisille, eivätkä he tiedä, miten selvitä sen kanssa. Siksi he alkavat kuunnella FEBC:tä ja löytävät ohjelmamme, Victor Akhterov kertoo.
Järjestö toimii maassa lähes näkymättömästi, mutta he ovat tavoittaneet jo 12–14 miljoonaa venäläistä. Monet lähettävät heille viestejä: ”Tämä, mitä kuuntelen, on ihmeellistä. Tiedän, että te puhutte totta.”
Elina Uusikylä
