Yhä useammat tytöt hakeutuvat transsukupuolisuushoitoihin

 

Kuva: Istockphoto

Nuorten hakeutuminen tutkimuksiin ja hoitoihin heijastelee psykoterapeutti Saara Kinnusen mukaan epävarmuutta keskeneräisestä seksuaali-identiteetistä. Hoitojen aloittamisen ikärajaa tulisi hänen mielestään nostaa reilusti.

YLE uutisoi (30.1.), että nuorille tytöille tehtyjen transsukupuolisuustutkimusten määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2011, jolloin Suomessa aloitettiin transsukupuolisuustutkimukset nuorille. Viime vuonna tutkimuksiin hakeutui 200 nuorta, joista suurin osa oli tyttöjä – keskimäärin he olivat 14 – 16 -vuotiaita.

– Nuorten hakeutuminen transsukupuolisuustutkimuksiin ja hoitoihin heijastelee epävarmuutta heidän omasta keskeneräisestä seksuaaliidentiteetistään. Sen vakiintuminen tapahtuu vasta lähempänä kahtakymmentä ikävuotta. Eniten se on hajallaan juuri 14 – 16 -vuotiaana, jolloin nuori muutenkin kyselee, kuka hän on tai mitä haluaa. Moni nuori vahvistaa minuuden tunnettaan korostamalla jotain erityistä, keskimääräisestä poikkeavaa piirrettä esimerkiksi ulkonäössä. Seksuaalisen identiteetin kyselykin voi olla ilmentymä tästä, Saara Kinnunen sanoo.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Psykoterapeutti Saara Kinnusen mukaan nuoruuteen kuuluu luontaisesti oman persoonan ja seksuaali-identiteetin etsiminen. Hän näkee yhtenä nuorten transhoitoja kohtaan osoittamaan kiinnostukseen taustalla vaikuttavana tekijänä sen, että Suomessa keskustellaan nykyisin paljon marginaali-ilmiöistä, kuten transsukupuolisuudesta. Samanaikaisesti kun tutkimukset ja hoidot ovat kehittyneet, nuorten kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt.

Jokaisessa ihmisessä on sekä feminiinisiä että maskuliinisia piirteitä 

Psykoterapeutti Saara Kinnunen neuvoo vanhempia keskustelemaan nuorten kanssa avoimesti myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja tukemaan nuorten identiteetin kehittymistä.

– Nuorta voi rauhoittaa tiedolla, että nuoruuteen kuuluu monenlaista epävarmuutta ja kyselyä, ”olenko normaali”. Häntä voi kehottaa kuulostelemaan rauhassa. Nuorelle on hyvä kertoa että oikeasti transsukupuolisia eli ”väärään” sukupuoleen syntyneitä on äärimmäsen harvoja. Lisäksi jokaisessa ihmisessä on sekä feminiinisiä että maskuliinisia piirteitä, jotka painottuvat hyvin eri tavoilla. Feminiininen mies tai maskuliininen nainen ei tarkoita transsukupuolista ihmistä.

Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino kertoo YLE:n haastattelussa, että transhoitojen aloittaminen kesken nuoruusiän kehityksen on haastava kysymys. Sen vuoksi transtutkimukset ovat perusteellisia ja niistä vastaa moniammatillinen ryhmä. Nuorten transtutkimuksiin kuuluvat myös tavanomaiset nuorisopsykiatriset perustutkimukset. Puolella tutkimuksiin hakeutuneista on ollut psykiatrisia ongelmia, jotka vaativat ensisijaista hoitoa. Neljäsosalla tutkimuksiin saapuneista on vaikuttanut olevan niin vakiintunut transsukupuolinen identiteetti, että hormonihoidot on voitu aloittaa. Hoidot voidaan aloittaa aikaisintaan 16-vuotiaana. Ne kestävät koko loppuelämän ajan. Sukupuolenkorjausprosessissa käytetään muuntohormonihoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että naisille annetaan mieshormonia ja miehille naishormonia.

Kinnunen nostaisi hormonihoitojen aloittamisen ikärajaa vähintään kahteenkymmeneen vuoteen, koska seksuaali-identiteetin lisäksi myös nuoren ihmisen aivot kehittyvät koko ajan.

– Esimerkiksi aivojen etuotsalohko eli orbitofrontaalinen aivokuori, joka säätelee impulsseja, kypsyy harkitsevaksi vasta parikymmpisenä. Sillä ei ole seksuaalisuuden kanssa mitään tekemistä, mutta murrosiän epävarmuuteen juuttuneet ajatukset voivat kypsymisen myötä liikahtaa eteenpäin.

Sosiaalipsykologi Saara Kinnunen on toiminut pitkään psykoterapeuttina ja perheneuvojana. Hän on kirjoittanut useita kirjoja. Hänen tuorein teoksensa, Isän kaipuu voitti Vuoden kristillinen kirja palkinnon syksyllä 2016.

 
PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan