”Uskottomuus yleistyy avioliiton särkijänä”

Uskottomuus syntyy usein pitkään jatkuneen erkaantumisen sinetöivänä huonona ratkaisuna. Kuvituskuva. (Unsplash)

Hyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.

Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen ei ole heittänyt kirvestä kaivoon sen suhteen, että elinikäinen avioliitto olisi jotenkin peruuttamattomasti vaipunut mainealhoon, ja avioliittotyössä tuettaisiin enää niitä harvoja, jotka avioliittoon yhä – useimmiten uskonnollisista syistä – uskovat.

– Kyllä aivan viime vuosina kestävän parisuhteen arvo tuntuu nousseen, nimenomaan eri tutkimuksissa.

Sansa kevat2019

– Kun luetellaan riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiseen, vanhempien avioero ja läheisen kuolema on listattu vaikutuksiltaan samanarvoisina tekijöinä.

Jonkin verran tämä avioliittomyönteisyys – tai erovastaisuus – on alkanut realisoitumaan myös Parempi avioliitto ry:n työssä. Yhä useampi tulee leireille ja avioliittoneuvontaan valmiimpana taistelemaan ja muuttumaan.

Yhdistys on Suomen kirkas ykkönen vertaistukeen perustuvassa avioliittotyössä. Yhdistyksen toiminnoissa on mukana joka vuosi huikeat 1350 pariskuntaa. Vapaaehtoistyöntekijöitä tapahtumien toteuttamiseen tarvitaan vuosittain noin tuhat. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen).

Kun tehdään lyhyessä ajassa valintoja avioliiton hyväksi, tapahtuu myös äkkiä paljon positiivista, Hanna Ranssi-Matikainen kuvailee. Hannaa ja Pekkaa kuullaan avioliittoleireillä usein myös musiikin merkeissä. (Olli Orkoneva)

 

Uskottomuus näyttäisi yleistyvän

Avioliiton nykyisissä haasteissa nousee Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan esiin yhä enemmän uskottomuus.

Uskottomuuden yleistymisen taustalla taas on nähtävissä se, että suomalaisten ihmissuhteet eivät ole kovin kiinnittyneitä. Juuri lapsuudesta juontuvaa kiintymyssuhteiden hataruutta on aistittavissa niissä ratkaisuissa, joita aikuiset tekevät.

Ranssi-Matikainen piirtää kuvaa tyypillisestä kriisipariskunnasta, jolla meni kaikki oikein hyvin niin kauan, kun oltiin kahdestaan.

– Lasten myötä äiti jää kotiin ja syntyy malli, jossa äidistä tulee kotityön asiantuntija. Monesti isä ei löydä paikkaa tästä kuviosta.

Lastensaannin myötä isän ura saattaa lähteä nousuun, kun kodin asioita ”paetaan” työpaikalle. Kotona taas puurtaa tyytymätön vaimo.

Kun kaksi ihmistä, jotka eivät löydä enää muuttuneessa tilanteessa toistensa luo, alkavat oirehtia, syntyy eriytyvien elämien jatkumo, jossa omista tarpeista ei osata puhua, eikä toisen tarpeisiin osata vastata.

– Keskustelut muuttuvat pinnallisiksi, ne kohdistuvat yhä useammin vain arkiseen tekemiseen.

Ranssi-Matikaisen puheessa katse kohdistuu puolisoiden arkisiin valintoihin.

– Hyvässä parisuhteessa molemmat viihtyvät kotona. Isä ja äiti jakavat kotityöt kahdestaan ja ovat mukana lasten arjessa. Silloin molemmat ehtivät myös kysyä toisiltaan, mitä sulle kuuluu ja mitä sä toivoisit, Ranssi-Matikainen kuvailee.

 

Esikuvillakin haasteita

Avioliittotyö on ollut aina osa Hanna Ranssi-Matikaisen, 47, elämää. Vanhemmat Heikki ja Paula Ranssi maahantoivat työmuodon Suomeen 1970-luvulla.

Tiet Pekka Matikaisen kanssa kohtasivat 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2009 julkaistiin suosittu Paremman avioliiton rakkauspankki (Päivä) ja myöhemmin Ranssi-Matikaisen tohtorinväitöstutkimus Yhdessä sittenkin (Kirkon tutkimuskeskus 2012), joka tarjoaa tietoa akateemisessa kehyksessä siitä, miksi pysytään yhdessä tai erotaan.

Hanna ja Pekka ovat nykyisin jonkinlainen ikonipari avioliittotyössä – olkoonkin, että varsinaisen avioasiantuntijan rooli on langennut vuodesta 2012 Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtajana työskentelevälle Hannalle.

– Tämä ei tuo mitään erityistä painetta meidän perhekuvioomme, Ranssi-Matikainen sanoo kysyttäessä onko rankkaa olla asiantuntija, jonka elämää ja avioliittoa työhön osallistuvat seuraavat.

– On osa perheemme historiaa, että meillä tehdään avioliittotyötä. Pekkakin kasvoi pienen kunnan kirkkoherran poikana, ja on tottunut myös musiikin kautta olemaan framilla.

– Emme ole sen parempia kuin muutkaan. Totta kai tiedämme monta hyvää konstia parisuhteen hoitamiseen ja haluamme satsata omaan avioliittoomme. Taakkaa en suostu tästä ottamaan, Ranssi-Matikainen hymyilee.

Hänen puheessaan toistuu valinnat-sana.

– Kun tätä työtä tekee, tottakai on tehtävä päivittäin tiettyjä valintoja, jotta on itse sellaisessa kunnossa, että voi olla toisten edessä ja auttaa muita.

 

Leirien henki sytyttää toivon

Valinnoista on kysymys myös silloin, kun jo hajoamistilassa olevaa avioliittoa ryhdytään rakentamaan uudelleen.

Kun keskustelut pariskunnan kanssa aloitetaan, käy yleensä ilmi se, etteivät puolisot ole enää hetkeen tulleet kuulluiksi ja nähdyiksi liitossa.

Tätä ennen on usein tapahtunut eräs asia, joka antaa pariskunnille mojovan annoksen taistelutahtoa: heistä on tullut osa yhteisöä.

– Yhteenkuuluvuuden tunne leireillä on merkittävä asia. Moni oman parisuhteensa kipukohtien kanssa kamppaileva näkee ympärillään niitä, jotka ovat olleet samankaltaisessa tilanteessa, mutta kamppailleet itsensä selvemmille vesille. Pienryhmän kautta ihminen tulee osaksi omaa porukkaa.

Leirien yhteishenki on yksi syy, miksi avioliittotyöhön myös ”hurahdetaan”. Lähipiirikin saa kuulla vallankumouksellisia uutisia muuttuneesta parisuhteesta. Uudenlaisen kommunikoinnin tuloksena syntyy myös armon ja uuden alun kokemus.

 

”Annamme töissä parhaamme”

Mutta ne valinnat, niitä on pakko tehdä, jos mielii pysyvää muutosta. Moni asia ja kehityskulku on käännettävä ympäri.

Ensin on valittava rakentaa oma raunioitunut avioliitto uudelleen sen sijaan, että alkaisi kehittää mahdollisesti jo oraalla olevaa yhteistä elämää jonkun toisen kanssa.

– Mahdollisen rinnakkaissuhteen on päätyttävä. Puolison on tehtävä se päätös, että hän ei voi enää tehdä mitään suhteen ulkopuolisen henkilön onnellisuuden hyväksi.

Puolisoiden eriytymisen elementtejä ovat saattaneet olla oma kaveripiiri, omat reissut ja kakkoselämä työpaikalla, jossa vallitsevat erilaiset säännöt kuin kotona.

– Mehän menemme usein töihin latautuneina ja annamme siellä parhaan itsestämme. Kotona sitten olemme väsyneitä ja valmistaudumme siellä vain seuraavaan työpäivään.

– Asetelman pitäisi olla toisinpäin. Niin, että kotona olemme läsnä ja nostamme parisuhteen tärkeimmäksi asiaksi elämässämme.

Osa ihmisistä kykenee tekemään näitä valintoja, ja repaleinenkin suhde lähtee eheytymään. Muutos voi tapahtua joskus nopeastikin.

– Kun tehdään lyhyessä ajassa valintoja avioliiton hyväksi, tapahtuu myös äkkiä paljon positiivista.

Oman eriytyneen elämän tilalle otetaan yhteinen todellisuus, yhteinen talous, yhteiset lapset ja historia.

 

Myös talous vaikuttaa

Hanna Ranssi-Matikainen painottaa, ettei ongelmatonta avioliittoa ole.

– Hyvässä parisuhteessa voi olla yhtä paljon ristiriitoja kuin huonossakin. Erona on se, että hyvässä suhteessa onnistutaan riidan jälkeen luomaan aina yhteys, ja katkokset pyritään paikkaamaan.

Myös parisuhdeasioissa hyväosaisuus tuntuu kasautuvan. Siellä missä puolisoilla on lapsuudenperheistään hyviä ihmissuhteita ja esimerkkejä, pärjätään myös paremmin yhdessä. Jos elämässä on ylipäätään syrjäytymistä edistäviä tekijöitä ja taloudellisia haasteita, eron todennäköisyys kasvaa.

Parempi avioliitto ry tukee vuosittain yli sadan pariskunnan osallistumista leirille taloudellisesti.

– Olemme saaneet palautetta, että tämä on ollut merkittävä apu monelle.

Aiheet