Tutkimus: Testamentin tekeminen kiinnostaa suomalaisia, koska halutaan päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen

 

Kuvituskuva Istockphoto

Korona-aika on lisännyt nuorten kiinnostuksen testamentin tekemistä kohtaan. Nuoret ovat myös muita ikäryhmiä valmiimpia tukemaan arvojensa mukaista toimintaa testamenttilahjoituksilla.

Maanantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää. Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen.

Noin 15 prosenttia suomalaista on tehnyt testamentin ja 39 prosenttia on harkinnut testamentin tekemistä. Tämä selvisi kaikkia suomalaisia edustavasta tutkimuksesta, jonka Hyvä testamentti -kampanja teetti elokuussa 2021.

Sansa neliöb. 15.9.-15.10.MJa

Korona-aika on saanut etenkin nuoret kiinnostumaan testamentin tekemisestä. Peräti 38 prosenttia testamentin jo tehneistä tai tekemistä harkinneista 18-24-vuotiaista on saanut korona-ajasta vahvistusta suunnitelmilleen. 25-34-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 20 prosenttia.

Tärkein syy testamentin tekemiselle tai harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen. Tämän mainitsi syyksi 65 prosenttia vastaajista, jotka ovat tehneet testamentin tai harkinneet sen tekemistä.

Muita syitä testamentin tekemiselle ovat halu muistaa itselle tärkeitä ihmisiä (31 % testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista), verosuunnittelun tekeminen perijöiden puolesta (26 %) ja omien arvojen mukaisen toiminnan edistäminen testamenttilahjoituksen avulla (9 %). Jälkimmäinen syy korostuu etenkin 25-34-vuotiaiden sekä alle 30 000 euroa vuodessa tienaavien keskuudessa.

Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeffin mukaan korona-aika on lisännyt testamenttien tekemistä.

– Poikkeuksellinen aika on herättänyt huolta siitä, että elämän tärkeimpiä asiakirjoja ei ole tehty tai ne eivät ole ajan tasalla. Tämä on näkynyt selvästi kasvavana käyränä työpöydälläni erityisesti testamenttien ja edunvalvontavaltuutuksien teossa, Jeremejeff kertoo.

– Myös yhä nuoremmat ihmiset ovat havahtuneet, että mitä vain voi tapahtua elämässä, mikään ei ole itsestään selvää. Tärkeintä on, että tekee ne ensimmäiset asiakirjat, jotka eivät välttämättä ole edes viimeiset, vaan niitä voidaan sitten tulevaisuudessa muuttaa erilaisten elämäntilanteiden ja omien arvojen muutoksien myötä.

Lahjoituskohteen valintaan vaikuttavat ikä ja sukupuoli

Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta testamenttilahjoittamiseen eli testamentin tekemiseen jonkin yleishyödyllisen järjestön hyväksi. Reilusti yli puolet vastaajista (67 %) olisi valmis tekemään testamenttilahjoituksen, mutta halukkuus korostuu etenkin naisten (72 %), 18-24-vuotiaiden (76 %), 25-34-vuotiaiden (90 %) sekä alle 30 000 euroa vuodessa tienaavien (76 %) joukossa.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat vahvasti myös siihen, millaista toimintaa vastaajat ovat valmiita tukemaan testamenttilahjoituksella. Naiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia, sairauksien hoitoa ja terveyden edistämistä, luonnonsuojelua, eläinten hyvinvointia, vanhusten hyvinvointia kotimaassa sekä ihmisoikeuksia. Miehet puolestaan ovat kiinnostuneimpia tukemaan tiedettä.

Testamenttilahjoituksilla ja muilla lahjoituksilla on iso merkitys järjestöjen toiminnalle.

– Esimerkiksi joka neljäs suomalainen olisi tutkimuksen mukaan halukas tukemaan testamenttilahjoituksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Tähän työhön ohjatuilla perinnöillä järjestöt ovat muun muassa auttaneet lukuisia itsenäistymisvaiheessa tukea tarvitsevia nuoria oman elämän alkuun. Perintöinä saadut asunnot voivat toimia vaikkapa nuorten opiskeluajan kotina, kertoo Hyvä testamentti -kampanjaa luotsaavan Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Maanantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentissaan voi ohjata perintöä hyväntekeväisyyteen.

IRO Research Oy toteutti tutkimuksen testamentin tekemisestä elokuussa 2021. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin syyskuussa 2019. Tutkimus toteutettiin Hyvä testamentti -kampanjan toimeksiannosta ja siihen vastasi 1000 suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Hyvä testamentti -kampanjan järjestöt: Amnesty International, Fida International, Greenpeace, Helsingin ensikoti, Herättäjä-Yhdistys, Kansanlähetys, Kuurojen Liitto, Lastenklinikoiden Kummit ry, Lääkärit Ilman Rajoja, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nicehearts ry, Partiosäätiö, Patmos Lähetyssäätiö, Pidä saaristo siistinä ry, Plan International Suomi, Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPS, SEY Suomen Eläinsuojelu, SOS-Lapsikylä, Suomen Kansanterveysyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Pipliaseura, Suomen Sydänliitto, Tekniikan edistämissäätiö, Vanhustyön keskusliitto, Väestöliitto ja WWF (Maailman Luonnonsäätiö). Kaikki järjestöt ovat Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäseniä.