Turkki-asiantuntija: Vielä 15 vuotta sitten vaatimus muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi tuntui ääriaineksen puuhastelulta

 

Hagia Sofia valmistui vuonna 537 kristilliseksi kirkoksi. Moskeijana se toimi vuodesta 1453 vuoteen 1934, jonka jälkeen se on toiminut museona. KUVA: LEHTIKUVA / NUR PHOTO

Tällä viikolla Hagia Sofian pääsalissa kaikuvat muslimien rukoukset ensi kertaa lähes sataan vuoteen. Päätös muuttaa Istanbulissa sijaitseva Hagia Sofia moskeijaksi on ollut iso kansainvälinen uutisaihe, mutta miksi päätös oikein tehtiin?

Islamiin ja Lähi-itään perehtynyt asiantuntija Kari Vitikainen huomauttaa, että kysymys Hagia Sofiasta ei ole uusi. Turkissa uskonnolliset piirit ovat kampanjoineet rakennuksen moskeijaksi palauttamisen puolesta pitkään.

– Vielä 15 vuotta sitten tällaiset vaatimukset tuntuivat marginaalisen ääriaineksen puuhastelulta ja vaatimusten konkretisoituminen näytti varsin epätodennäköiseltä. Se, että muutos nyt tehtiin, on kyllä signaali siitä, että asiat ovat muuttuneet.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Virallisen selityksen mukaan, johon Vitikaisen mukaan harva tuntuu uskovan, pääsyynä Hagia Sofian palauttamiseen moskeijaksi on korjata vuonna 1934 tehty hallinnollinen vääryys, jossa rakennus muutettiin hallituksen päätöksellä moskeijasta museoksi sitä hallinnoineesta säätiöstä ja säätiölaista piittaamatta.

Erdoğan ajaa erityisesti uskonnollisen kansanosan asiaa

Yleisessä turkkilaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa on kuitenkin viitattu muutamiin muihin syihin. Ensinnäkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyrkii viemään päätöksellä huomion pois maan talousongelmista. Toiseksi Erdoğan antaa vahvan signaalin siitä, kenen puolella hän on: hän ajaa erityisesti uskonnollisen kansanosan asiaa.

Kolmanneksi Erdoğanin on nähty haluavan näpäyttää länsimaita, joilla on ollut pyrkimys arvostella Erdoğania jatkuvasti. Presidentti antaa vahvan viestin siitä, että häntä ja Turkkia ei ulkoapäin määräillä.

Neljänneksi Erdoğan haluaa alleviivata sitä, että nyt eletään uutta aikaa, jossa otetaan etäisyyttä Turkin ensimmäiseen presidenttiin Kemal Atatürkiin (1881–1938) ja hänen ajamaansa sekularistiseen linjaan.

– Erdoğanin edustama AKP-puolue on ollut vallassa lähes kaksikymmentä vuotta, ja nyt ollaan jo niin pitkällä, että pystyttiin kävelemään näinkin merkittävän Atatürkin ”allekirjoittaman” määräyksen yli.

Mikä on sitten päätöksen vaikutus kristittyjen asemaan Turkissa? Lue lisää Uuden Tien verkkolehdestä.

 
artikkelibanneri Uusi Tie

Aiheet