Kirjoittanut
Elämme uutta teollista murrosta. Tekoäly vaikuttaa pian valtaosaan työpaikkoja, sillä tekoälysovelluksia eri käyttötarkoituksiin on jo yli 1300. Medialähetystyössä tekoäly voi olla prosesseja tehostava apu.
Tekoälyn taustalla neuroverkko simuloi aivojen monitasoista tiedonkäsittelyä. Luonnollisen kielen käsittelymalleiksi (LLM) kutsuttu tekoäly ”ymmärtää” merkityksiä.
Malli on multimodaalinen eli se tulkitsee tekstiä, ääntä, kuvaa ja videota. Tekoäly oppii. Sitä ei juuri ohjelmoida, vaan sille annetaan lisää dataa.
Uutta luova tekoäly tuottaa vaikkapa halutunlaisen kuvan tietyllä tyylillä, musiikkia Bachin tapaan tai koonnin nipusta tutkimuksia luonnollisella kielellä. Seuraava tekoälyn askel on AGI-tekoäly, joka suoriutuu kaikista älyllisistä tehtävistä vähintään kuten ihminen.
Karikoita
Tekoälykeskustelu (AI chat) tuntuu kommunikaatiolta älykkään ”olennon” kanssa, sillä kielimalli tietää lähes ihmiskunnan koko oppimäärän. Jumalaa tuntemattomalle chat voi olla lähes hengellisen kokemuksen kaltainen.
Karikoita on. Hakukoneet täyttyvät tekoälyn tuottamasta mediamuovista. Välineillä voi tehdä syväväärennöksiä videoiden valheellisia sanoja jonkun suuhun. Toden ja epätoden raja häilyy ja aitous kärsii.
Moraalinen ohjelmointi
Tekoälyn kyvyistä sain kuvan, kun kysyin ChatGPT:ltä ”Miten maailma voitaisiin tavoittaa kristillisellä viestillä Jeesuksesta Kristuksesta median välityksellä?”
Mittava vastaus oli briljantti – myös hengellisesti. Kirjoittajana olisi voinut olla lähetysteologi. Toisaalta jos kysyisi ”kuinka valloittaa maailma islamille?”, vastaus olisi varmaan muslimin silmään suloinen.
Tekoälylle on luotava moraalisääntöjä. Internet, tekoälyn lähteenä sisältää roskaa. Ilman moraalista ohjelmointia tekoäly voi historiasta päätellä, että väkivalta on ihmisen luontaisinta käyttäytymistä. Tekoäly tarvitsee siis opitun ohjausta.
Tekoäly lähetysjärjestön käytössä
Koska toimimme evankeliumin asialla, voi ajatella, ettei tekoälyyn tarvitse tutustua. Internetin murroksessa olisi samalla logiikalla laitettu pää puskaan, ja netistä puuttuisi kristillinen materiaali.
Sansan digituottaja Laura Tulisalo teki testin: ”Kirjoita meille 20 sekunnin radiomainos medialähetystyön merkityksestä.” Tulos oli varsin jouheva, lähellä käyttökelpoista.
Tekoälysovelluksilla voi nopeuttaa työprosesseja, tehdä luonnoksia, hakea ideoita ja vaihtoehtoja. Tekoälyllä voi tiivistää tekstimassoja, haarukoida otsikointeja, tarkistaa faktoja, tehdä automatisointeja, tekijänoikeusvapaata musiikkia, animointeja, visualisointeja sekä ratkaista ongelmia.
Kielenkääntämisessä tekoäly on myös valtava apu. Aikaa säästyisi, kun kumppanien englanninkieliset raportit saataisiin käännettyä ja tiivistettyä tekoälyn avulla. Työntekijän tehtäväksi jäisi viimeistellä raportti esityskuntoon.
Järjestötyössä uskottavuus on tärkeää. Voiko lähetysjärjestö julkaista tekoälyn tuottamaa tekstiä, joka on luotu hyödyntäen järjestön omaa tekstimassaa? Näkisin, että tekstin tiivistämiseen ja materiaalin koostamiseen sitä voi käyttää, mutta itse en halua lukea koneen tuottamaa tekstiä luullen sen olevan ihmisen luomaa.
Sama pätee tekoälyn tuottamiin kuviin, joissa on aidolta näyttäviä ihmisiä tai maisemia. Mielestäni tekoälykuvan käytöstä on kerrottava kuvan yhteydessä. Kuvituskuvan luomisessa tekoäly on hyvä väline.
Sansa on ottanut harjoitusaskelia tekoälyn käyttämiseen. Joudumme päättämään myös käytön rajoista, uskottavuuskärjellä. Tämän kirjoituksen kirjoitti ihminen.
Erkki Salo
Kirjoittaja on Sansan varainhankintapäällikkö, joka on suorittanut kurssin Elements of AI. Kirjoitus on julkaistu Sansa-lehdessä 2/2023.
