Tekoäly nyt ja tulevaisuudessa

 

Tietokirjailija, viestintäyrittäjä ja toimittaja Jukka Kolari on kirjoittanut itse ja muiden asiantuntijoiden kanssa yli 30 tietokirjaa aihealueina tietotekniikka, valokuvaus, kalastus ja tekoäly. Kirjoja on käännetty yli 30 kielelle ja niitä on painettu yli 2 miljoonaa kappaletta. Kuva Tanja Kallio.

Tekoäly ja sen mahdollistamat uudenlaiset palvelut muuttavat maailmaa. Tekoälyn vaikutukset ja mahdollisuudet ovat vasta hahmottumassa, mutta muutos tulee näkymään jokaisen ihmisen elämässä, pohtii tietokirjailija Jukka Kolari.

Tekoäly viittaa koneiden kykyyn suorittaa tehtäviä, joita on perinteisesti pidetty ihmisälykkyyttä vaativina. Tekoäly voi muun muassa. oppia, kommunikoimaan luonnollista kieltä käyttäen, luoda monenlaista sisältöä, analysoida massiivisia datamääriä, tehdä päätöksiä sekä suorittaa muitakin perinteisesti ihmiselle kuuluneita tehtäviä. Tekoälyn tarkka määrittely on haastavaa, sillä käsitys siitä, mitä koneet voivat tehdä, laajenee koko ajan.

Tekoäly osana arkeamme

Käytämme tekoälyä arjessamme monin tavoin – tiedostamme sitä tai emme.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Tekoälytutkimus alkoi 1950-luvulla, mutta laajempaan käyttöön tekoäly on levinnyt vasta 2000-luvulla tietokoneiden laskentatehon kasvun myötä. Käytämme tekoälyä arjessamme monin tavoin – tiedostamme sitä tai emme. Google-hakutulokset, kullekin meistä näytettävä sosiaalisen median sisältö ja Netflix-suositukset määrittyvät taustalla toimivien algoritmien ja tekoälyn toiminnan seurauksena. Myös monet älypuhelinten toiminnot perustuvat tekoälyyn.

Niiltä sujuu esimerkiksi tekstien kirjoittaminen ja kääntäminen, kuvien generointi ja muokkaaminen, ja vaikkapa taiteen, kuten maalausten, runojen ja musiikin, luominen

Pinnan alta näkyviin tekoäly on noussut muutaman viime vuoden aikana, kun tavallisten ihmisten kokeiltavaksi on tullut ns. generatiivisen tekoälyn sovelluksia, kuten ChatGPT. Ne osaavat luoda uutta sisältöä vastauksena ihmisen pyyntöön. Niiltä sujuu esimerkiksi tekstien kirjoittaminen ja kääntäminen, kuvien generointi ja muokkaaminen, ja vaikkapa taiteen, kuten maalausten, runojen ja musiikin, luominen. Tuotokset vaikuttavat ihmisen tekemiltä, vaikka ne ovatkin tekoälyn luomia.

Generatiivista tekoälyä on alettu integroida pitkään käytössämme olleisiin sovelluksiin. Esimerkiksi Microsoftin Copilot-ratkaisut, jotka perustuvat osittain samaan teknologiaan kuin ChatGPT, ovat nyt käytettävissä osana Wordia ja muita Microsoft 365 Office -ohjelmia.

Tekoäly muuttaa maailmaa

Tekoälyn potentiaali on suuri sekä kaupallisesti että tieteellisesti. Hyviä esimerkkejä sen hyödyistä löytyy muun muassa lääketieteen alalta. Tekoäly pystyy joissain tapauksissa tunnistamaan syöpiä ja muita vakavia sairauksia aikaisemmassa vaiheessa kuin parhainkaan lääkäri ja tukemaan lääkäreitä aikaisempaa tarkempien diagnoosien tekemisessä. Sitä voidaan hyödyntää myös lääkeainetutkimuksessa, yksilöllisen ja parhaan hoitomuodon määrittämisessä ja käytännön hoitotyössä.

Tekoälylle povataan suurta roolia jopa ihmiskunnan suurten kysymysten ratkaisemisessa

Tekoälylle povataan suurta roolia jopa ihmiskunnan suurten kysymysten ratkaisemisessa – esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Sen avulla voidaan optimoida energiankäyttöä ja kehittää puhtaampia tapoja tuottaa energiaa. Tekoälyn hyödyntäminen liikenteessä, teollisuudessa ja maataloudessa voi vähentää päästöjä merkittävästi. Tekoäly voi siis auttaa ihmisiä rakentamaan vähäpäästöisempää, terveempää ja paremmin toimivaa maailmaa.

Tarvitaanko ihmistyötä?

Tekoälyn kehityksen myötä myös yhä useammat asiantuntijatehtävät altistuvat tekoälylle.

Jokapäiväiseen elämäämme tekoäly tulee vaikuttamaan luultavasti eniten niiden muutosten kautta, joita se aiheuttaa työelämään. Monet rutiininomaiset tehtävät ovat siirtymässä tekoälyn ja automaation hoidettaviksi, ja tekoälyn kehityksen myötä myös yhä useammat asiantuntijatehtävät altistuvat tekoälylle.

Kukaan ei tiedä, kuinka mittavia tekoälyn vaikutukset työmarkkinoilla tulevat olemaan. Se kuitenkin on selvää, että työmarkkinoilla pärjätäkseen ihmisten on sopeuduttava uudenlaisiin tehtäviin ja kehitettävä uusia taitoja.

Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä helmikuussa 2024.

 

Aiheet

,