Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Suomen kristityt vievät apua Baltian vähemmistökansoille

 

Ikaalilainen Marja-Leena Mäki teki juutalaistyötä yli 10 vuotta Floridassa. Nyt painopiste on Baltiassa. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Romanit ja juutalaiset ovat erityisiä, aineellisen avun kohderyhmiä Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar Elämä ja Valo ry:stä tuntee hyvin romanien tilanteen.

– Heidän asemansa on edelleen tukala köyhyyden ja huono-osaisuuden vuoksi. Tarvetta on ihan kaikesta, ruoasta ja vaatteista lähtien.

Kotimaa Neliöb. 27.3.-2.4.

Yhdistyksen työntekijät kiertävät Baltian romanialueilla pääasiassa perheissä.

– Siellä odotetaan yhteisön ulkopuolelta ihmisiä, jotka ovat valmiita elämään edes hetken heidän rinnallaan ja oloissaan. Näissä tapaamisissa kohtaamme kerralla jopa kolmen sukupolven edustajia.

Yhdistys lahjoittaa heille käytettyjä, ehjiä vaatteita, ruokasäilykkeitä sekä toisinaan myös ostokuponkeja elintarvikeliikkeisiin.

– Lahjoitettavat perunat ja muut kasvikset saatamme ostaa paikan päältä, koska ne ovat Suomen hintoihin verrattuna huomattavasti edullisempia.

Seuraava romaneille lähtevä avustuskuorma lähtee Baltiaan helmikuun lopulla neljän henkilön voimin.

– Tietoisuus Itä-Euroopan romanien ahdingosta on viime vuonna tavoittanut suomalaiset. Uskon, että se on pitkälti Fidan Toivon kipinä –kampanjan ansiota, toteaa Baltzar.

Via Baltica Ministry CPM-Finland ry puolestaan suuntaa apunsa Baltian juutalaisyhteisöille.

– Kurjimmissa oloissa ovat ne, jotka asuvat lähimpänä itärajaa, kertoo vapaaehtoistyöntekijä Marja-Leena Mäki.

Järjestö on viime vuosina vähentänyt vaateavun määrää mm. kuljetusteknisistä syistä. Varoja toimintaan on kerätty Suomessa esimerkiksi kirpputorimyynnillä.

– Säännöllistä apua olemme suunnanneet ikääntyneille, monisairaille juutalaisille, joiden eläkerahat eivät riitä välttämättömimpienkään lääkkeiden ostoon.

Ruoka-avun keskiössä on hyvin säilyvä ja ravinteikas näkkileipä.

– Sitä saamme muutaman kerran vuodessa lahjoituksena, rekallisen kerrallaan. Kun saamme tiedon kuorman saatavuudesta, päätös vastaanottamisesta pitää tehdä viidessä minuutissa, sillä järjestömme vastaa lähetyksen rahtikustannuksista Ruotsista Latviaan.

– Paikan päällä leivän jakavat yhteistyökumppanimme eli paikalliset seurakunnat. Eräänä vuonna saimme kuusi rekkakuormallista, mutta viime vuonna vain yhden.

Sekä Keijo Baltzar että Marja-Leena Mäki kertovat, että Baltian työtä tehdään evankeliumi edellä. Yksikään avun saaja ei jää vaille sanomaa Jeesuksesta.