Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Suomen helluntailaiset rakensivat romaneille oman kirkon

 

Bulgarian romanit elävät kovissa oloissa kotimaassaan. Kristillinen usko yhdistää heitä muiden uskovien kanssa. Kuva: Ville Hänninen

Reilut viisi vuotta junavaunussa sinnitellyt bulgarialainen Sredecin romaniseurakunta sai suomalaisten tuella kokoontumispaikakseen ihka oikean rukoushuoneen.

Kaakkoisbulgarialaisessa Sredecin kaupungissa toimiva Videlina-helluntaiseurakunta vietti uuden rukoushuoneensa vihkiäisiä 5. syyskuuta. Tähän asti huonokuntoisessa junanvaunussa kokoontunut romaniseurakunta sai rakennushankkeeseensa merkittävää tukea Suomen helluntailaisilta, ja suomalaiset olivatkin avajaisseremonian kunniavieraita.

Helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin projektikoordinaattori Ville Hänninen ja Fidan ja Helsingin Saalem-seurakunnan lähetystyöntekijä Peter Janev saivat kunnian leikata Bulgarian lipun värisen nauhan tilojen käyttöönoton kunniaksi.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Rukoushuone tuli avajaisseremoniassa aivan täyteen; mukana oli 150-200 ihmistä. Ikkunat avattiin, jotta myös ulkona olevat pystyivät seuraamaan juhlan kulkua.

– Erityisen koskettavaa oli katsella nuorisoryhmän esiintymistä juhlassa. He olivat opiskelleet ulkoa raamatunpaikkoja, vaikka jotkut heistä eivät osaa lukea lainkaan, Hänninen muistelee.

Tilat aktiivisessa käytössä

Rakennusprojekti lähti käyntiin vuonna 2009, jolloin valmiina odottivat tontti ja pieni erä käytettyjä tiiliä.

Eräs sikäläinen uskova insinööri laati rakennuspiirustukset vapaaehtoistyönä. Paikallinen rakennusliike teki tilat runkovaiheeseen asti, minkä jälkeen seurakuntalaiset pastorinsa Jordan Atanasovin ja Peter Janevin johdolla ottivat ohjat käsiinsä.

Alakertaan valmistui valoisa pääsali, tilaisuuksien aikana käytössä oleva lastenhuone ja pieni keittiö. Yläkertaan rakennettiin asunto pastoriperheelle.

Kiinteistö on otettu heti vilkkaaseen käyttöön. Viikko-ohjelmaan kuuluu useita tilaisuuksia ja ohjelmaa lapsille ja nuorille. Kaikkiaan toiminnan piirissä on parisensataa ihmistä, ja uskovien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Seurakunnan ilmapiiristä kertoo se, että hiljattain järjestettyyn raamattukouluun osallistui 50 henkeä.

Ilman suomalaisten auttamishalua rakennushanke olisi todennäköisesti jäänyt vain suunnitteluasteelle. Hänninen kiersi ahkerasti seurakunnissa näyttämässä kuvia paikallisista oloista ja haastamassa mukaan projektiin.

Keräys tuotti peräti 100 000 euroa.

Hännin kiittää lämpimästi kaikkia seurakuntia, rukouspiirejä ja yksittäisiä lahjoittajia, jotka ovat esimerkiksi syntymäpäivärahojaan suunnanneet Bulgariaan.

– Rukoushuone on kuin keidas röttelöiden keskellä, hän sanoo.

Lähikuukausina hanketta on tarkoitus jatkaa rakentamalla pihamaalle toimisto- ja lasten ruokailutilat ja ylimääräinen WC.

Ihmeet vahvistavat julistusta

Sredecin romanikylissä voi huomata Itä-Euroopan väheksytyn ja rutiköyhän väestöryhmän ahdingon: kodit ovat löytömateriaaleista kokoon kyhättyjä majoja, jotka vuotavat vesisateella ja joista puuttuvat lämmitys ja viemäröinti. Kaikkein köyhimmät asuvat maakuopissa.

Evankeliointityön ohessa seurakunta jakaakin lähialueen ihmisille ruoka- ja vaateapua. Tavoitteena on laajentaa työ 27 romanikylään.

Tähän mennessä toiminnan kautta on syntynyt seitsemän kotiseurakuntaa. Muun muassa Turkin rajalla sijaitsevaan Fakiaan syntyi seurakunta sen jälkeen, kun eräs nainen parantui syövästä. Myös Sredecissä on viime vuosina saatu iloita useista Jumalan yliluonnollisista teoista.

Kerran eräs nainen pyysi pastori Atanasovia tulemaan vakavasti sairaan miniänsä kotiin. Miniä oli raskaana seitsemännellä kuulla, mutta oli saanut hepatiitin. Perhe oli kuluttanut lääkäreihin paljon rahaa saamatta apua.

– Sairaus oli jo levinnyt munasarjoihin ja hänellä oli kouristuskohtauksia. Siellä Jumala alkoi puhua meille, että potilas oli uhmakas ja kantoi sydämessään anteeksiantamattomuutta miestään ja anoppiaan kohtaan. Hän oli myös harrastanut okkultismia, Atanasov kertoo ruotsalaisen Ljus i Öster -järjestön lehdessä.

– Kaiken, minkä Jumalan Henki paljasti, nainen myönsi olevan totta. Hän alkoi itkeä ja katui tekojaan. Samalla hetkellä Jumala kosketti ja paransi hänet. Nyt hän käy säännöllisesti kokouksissamme.