Rikosoikeuden professori: Viharikoksia lähdetään nyt tutkimaan matalalla kynnyksellä

 

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisia juttuja viedään tutkintaan. Kuva: Itä-Suomen yliopisto.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan epäilyt kunnianloukkauksesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan etenevät tänä päivänä herkästi oikeuteen asti.

Neljää kansanedustajaa, Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.), Juha Mäenpäätä (ps.) ja Sebastian Tynkkystä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kristillisissä piireissä erityisesti Räsäsen tutkintapyynnön etenemistä esitutkintaan asti on pidetty pöyristyttävänä.

Tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta. Mikäli on, tapaus etenee esitutkintaan.

israelpvt

– Tutkinnan aloittamiselle on erittäin matala kynnys. Tutkinta pitää aloittaa, jos ei voida poissulkea rikoksen mahdollisuutta, Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen avaa Uudelle Tielle.

– Yleensä, jos kyseessä on merkittävässä julkisessa tehtävässä oleva ihminen, on suurempi todennäköisyys, että juttu tutkitaan loppuun, kuin jos kyseessä on tavallisen ihmisen tekemä rikos, Tolvanen jatkaa.

Hänen mukaansa yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisia juttuja tutkintaan viedään. Eri aikoina on hyvin paljon vaihdellut missä määrin poliisi on lähtenyt tutkimaan esimerkiksi kunniaan kohdistuvia juttuja.

– Nyt aika matalallakin kynnyksellä lähdetään tutkimaan viharikoksia. Se, mitä arvoja kunakin aikana painotetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa, vaikuttaa siihen, mitkä jutut lähtevät eteenpäin. Tällä hetkellä sananvapauden rajojen ylitys koetaan suureksi ongelmaksi.

Syyteharkinnassa kynnys on korkeampi

Esitutkinnasta juttu etenee syyteharkintaan, jossa syyttäjä päättää siitä, saatetaanko asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin kynnys on jo paljon korkeampi kuin ensimmäisessä vaiheessa.

– Syyttäjä arvioi syyteharkinnassa, onko asialla menestymisen edellytyksiä. Jos on selvästi todennäköisempää, että tuomio tulee, syyttäjän pitää nostaa syyte.

– Se, minkä verran aloitetuista tutkinnoista johtaa syytteisiin, vaihtelee alueittain reilusta viidestäkymmenestä prosentista seitsemäänkymmeneen prosenttiin, Matti Tolvanen arvioi.

Tällä hetkellä esitutkinnassa on kansanedustajia kolmesta eri puolueesta. Oliko poliisilla kenties paine kaikki nämä tapaukset esitutkintaan, jotta puolueita kohdeltaisiin tasapuolisesti?

– Varmaan on näin, että poliisi joutuu ottamaan huomioon, miltä se näyttää, mitä otetaan tutkintaan. Voihan tässä jossain määrin vaikuttaa se, ettei vaan päästä sanomaan, että vain perussuomalaisten juttuja tutkitaan, Matti Tolvanen arvioi.

– Minä pidän kyllä ihan hyvänä, että tämä tutkitaan ja tulee kanta.

Perussuomalaiset ilmaisivat viime viikolla halunsa muuttaa lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Helsingin Sanomien mukaan puoleen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi, että kun lakia kiihottamisesta kansaryhmää kohtaan säädettiin, ”alkuperäinen tunnusmerkistö oli se, onko teolla aitoa väkivaltaan lietsovaa yllykettä.” Lue Uuden Tien artikkelista, mitä mieltä professori on perussuomalaisten laintulkinnasta.

 

Aiheet

,