Kristinusko, Jeesus ja keskustelut uskonasioista ovat lasten ja nuorten keskuudessa tätä päivää, sanoo pastori Matti Hernesaho ja pohtii, millaista tukea ja opetusta nuorille pitäisi antaa. Mitä on se usko, joka luo elämään turvaa ja merkityksellisyyttä sekavan ajan keskellä?
Viime vuosina monet hengellisen työn tekijät sekä lasten ja nuorten vanhemmat on yllätetty sillä, että kristinusko ei olekaan mikään harmaapäiden juttu, vaan Jeesus ”trendaa” erityisesti lasten ja nuorten parissa. Liikun paljon 10–20-vuotiaiden keskellä sekä työni puolesta että perheen isänä ja olen huomannut, että muutos esimerkiksi oman sukupolveni nuoruuteen on valtava. Nuoret käyvät keskenään uskonnollisia keskusteluja ja jakavat vinkkejä siitä, miten uskosta ja Jumalalta voi saada voimaa.
Ei vain oikeiden asioiden totena pitämistä
Monet yllättyneet aikuiset pohtivat, onko tämä nyt sitä herätystä. Oma arvioni on, että ei vielä, mutta Jumala on valmistanut olosuhteet, joissa herätys on mahdollinen. Ajankohtaiseksi ovat tulleet Jeesuksen sanat: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” (Luuk. 10:2.)
Matteuksen evankeliumin lopussa Jeesus lähettää oppilaansa tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen ja opettamaan heitä noudattamaan kaikkea, mitä hän on käskenyt seuraajiensa noudattaa. Tämä ”kaikki” ei tarkoita vain oikeiden asioiden uskomista, vaan Jeesukseen luottamista ja hänen esimerkkinsä seuraamista.
Usko siinä mielessä, kuin Raamattu siitä puhuu, ei tarkoita vain Jumalan totena pitämistä, vaan häneen luottamista ja hänen tahtonsa noudattamista. Kristillinen usko on luottamuksen laittamista oikeaan paikkaan: Jumalan tahtoon ja suunnitelmaan.
Luottamusta Jumalan suunnitelmaan ja rakkauteen
Meidän vanhempien kristittyjen tuki ja viesti nuorille tulee olla ensi sijassa tämä. Kun rakennamme elämämme uskon varaan, saamme elää siinä suunnitelmassa, jonka Jumala on meidät luodessaan tarkoittanut. Tätä kautta löytyy myös vastaus kaikkeen sota-, ilmasto- ja muuhun ahdistukseen, jota tämä maailma nuorille tarjoaa.
Apostoli Paavali kirjoittaakin tästä Efeson seurakunnalle ja sitä kautta myös meille: ”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Jeesuksen Kristuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef. 2:10.)
Elämää ei kannata käyttää sen miettimiseen, riitämmekö Jumalalle. Emme riitä, mutta hänen rakkautensa riittää!
Elämämme tarkoitus ei ole märehtiä sitä, riitämmekö Ju-malalle ja pääsemmekö taivaa-seen. Armo riittää jokaiselle, joka tahtoo turvata Jeesukseen, eikä se asia ole sen monimutkaisempi. Elämää ei kannata käyttää sen miettimiseen, rii-tämmekö Jumalalle. Emme riitä, mutta hänen rakkautensa riittää! Sen sijaan saamme laittaa voimavaramme siihen, että elämme sitä elämää, jonka Jumala on meille luomisessa tarkoittanut. Siitä löytyy myös merkitys ja onnellisuus sekavan ajan ja maailman keskellä.
”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi.” (Room. 12:1)
Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä elokuussa 2026.
Pastori Matti Hernesaho on toiminut vuodesta 2016 Turussa erityisesti nuorten aikuisten parissa.
