Kulkusirkkaparven aiheuttama tuho Etiopiassa ylitti keväällä kansainvälisen uutiskynnyksen – uuden parven pelätään saapuvan heinäkuussa

 

Daniel Tegene työskentelee Etelä-Etiopiassa parantaakseen viljelymahdollisuuksia kuivilla alueilla. Tegene pyytää rukoilemaan Etipian puolesta.

Tuho oli totaalista, kun Etiopia kohtasi pahimman kulkusirkkainvaasion 25 vuoteen. Kuin armeija kulkusirkkaparvet etenivät ahmien tielleen osuneet pellot ja kasvimaat. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että maaliskuussa alkaneessa vitsauksessa kulkusirkat söivät 1,8 miljoonaa tonnia kasvillisuutta 350 neliökilometrin alueella. Noin miljoona etiopialaista kärsi sadon tuhoutumisesta ja oli välittömän ruoka-avun tarpeessa.

– Kulkusirkat aiheuttivat suurta tuhoa varsinkin maan etelä- ja itäosissa. Naapurimaista Dijibout, Somalia ja Kenia kärsivät myös, Kylväjän työntekijä Daniel Tegene kertoo videopuhelussa.

Sansa vuosisop neliö

Koronarajoitukset hankaloittivat torjuntatoimia, mutta tästä huolimatta tuholaisia koetettiin torjua kansainvälisillä myrkytyslennoilla ja perinteisellä tavalla.

– Ihmiset lauloivat ja mekastivat, sillä korkeat äänet häiritsevät kulkusirkkoja.

Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Daniel Tegene työskentelee Etelä-Etiopiassa parantaakseen viljelymahdollisuuksia kuivilla alueilla. Projektialue ei kärsinyt kevään kulkusirkkaparvesta, mutta muualla satoa menetettiin valtava määrä.

– Asiantuntijat odottavat uusia parvia heinäkuussa. Niiden arvioidaan saapuvan Punaisenmeren yli Saudi-Arabiasta. Etiopiassa meneillään oleva sadekausi sekä uusi sato tarjoavat niille lisääntymismahdollisuudet, ja jälleen elintärkeät viljelmät ovat vaarassa. Pyydän rukousta Etiopian puolesta, Tegene vetoaa.

Koronavirus saapui Afrikkaan hieman Aasiaa, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja myöhemmin. Ensimmäiset tartunnat havaittiin keväällä, ja kesäkuun alussa tartuntamäärät alkoivat selkeämmin kasvaa. Rajoitustoimien vuoksi esimerkiksi kirkoissa ei ole voitu kokoontua.

– Ihmisiä on kehotettu pitämään sosiaalista etäisyyttä ja korkeintaan kolme ihmistä saa kävellä yhdessä. Jos kuume nousee, siitä on raportoitava viranomaisille.

Televisiossa ja radiossa annetaan ohjeita koronavirukselta suojautumiseen ja asiasta muistutetaan myös jokaisen mobiilipuhelun alussa, kun näytölle kilahtaa automaattinen muistutusviesti.

– Koronapandemian vuoksi etiopialaiset siirtotyöläiset karkotettiin Jemenistä ja Saudi-Arabiasta kotimaahansa, mutta Etiopiassa ei ole riittävästi karanteenikeskuksia ja tämä lisää tartuntavaaraa.

Daniel Tegeneä lukuunottamatta Kylväjän työntekijät on evakuoitu Etiopiasta koronaviruksen aiheuttaman riskin vuoksi. Taustalla on yhteistyökumppani Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) linjaus. Tegene toimii myös NLM-Etiopian kenttähallituksen puheenjohtajana.

– Neuvoin kollegojani lähtemään kotimaihinsa Norjaan ja Suomeen. En ole sankari, vaikka jäin. Etiopia on kuitenkin minun maani. Kun tulin Etiopiaan, päätin elää loppuelämäni täällä.

 

Moninkertaistumisen ihme

Väenpaljous ja autiot alueet. Vehreys ja kuiva erämaa. Kun Etiopian työaluevastaava Mikko Puhalaista pyytää kuvaaman Etiopiaa, hänen mieleensä nousee ensimmäisenä vastakohdat. Hän vieraili Etiopiassa tammi-helmikuussa, ennen kuin lennot peruttiin ja maiden rajat suljettiin.

– Etiopia on kaunis maa, ja ihmiset ovat ystävällisiä. Toisaalta maassa on paljon akuutteja haasteita kuivuuden ja heinäsirkkojen vuoksi. Koronaviruksen seurannaisvaikutuksena moni on menettänyt työnsä. Tämä voi johtaa poliittiseen epävakauteen, hän arvioi.

Vuonna 2019 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed huomioitiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Vakauttavan ja tasa-arvoa edistävän kehityksen ohella maassa kuitenkin kytee jännitteitä.

– Jos jännitteet purkautuvat, tilanne voi vaikuttaa työhömme esimerkiksi liikkumisrajoitusten vuoksi.

Mikko Puhalainen osallistui NLM:n Etiopian vuosikonferenssiin, joka kokoaa työntekijät yhteen kuulemaan työn tuloksista ja hengellisen ilmapiirin kehittymisestä.

– Kyllä sen kaiken kuuleminen säväytti.

Säväyttävää oli myös tutustua paikan päällä maatalousprojektiin ja tavata paikallisia työntekijöitä. Veden talteen ottaminen ja säilyttäminen kasvukauden tarpeisiin kuivilla alueilla teki konkreettiseksi työn merkityksen.

– Tapasin ihmisiä, jotka saavat enemmän ruokaa viljelyprojektin ansiosta.

Matkalla Mikko Puhalainen sai kuulla Daniel Tegeneltä maan lähetyshistoriaa, kun he ajelivat vanhojen lähetysasemien ohi.

– Seurakuntatyö Adolassa sai alkunsa, kun Kylväjän työntekijät Urpo ja Terttu Kyyhkynen ryhtyivät opettamaan Raamattua puun alla.

Nyt alueella on suuria seurakuntia ja tuhansia ihmisiä palveleva raamattukoulu, Puhalainen hämmästelee moninkertaistumisen ihmettä.

Varustava työ jatkuu, sillä Magnus ja Gunilla Riska on tarkoitus lähettää Etiopiaan loppuvuodesta. Teologian tohtori Magnus Riska ryhtyy opettamaan tuleville pastoreille ja evankelistoille missiologiaa ja teologiaa Tabor Evangelical Collegessa.

– Se on tärkeä oppilaitos. Vierailin siellä vuosi sitten ja tapasin ihmisiä, jotka haluavat mennä seurakuntia perustavaan työhön alueille, joilla ei ole vielä kristittyjä, Mikko Puhalainen kuvaa.

 
Kylvaja artikkelibanneri