Piispa Jukka Keskitalo: ”Oikeusasiamies ampuu yli – trendinä ideologisesti uskonnoton yhteiskunta”

 
Jukka Keskitalo Piispan kyselytunti -lähetyksessä Radio Deissä tänään keskiviikkona. Kuva: Kai Kortelainen

Jukka Keskitalo Piispan kyselytunti -lähetyksessä Radio Deissä tänään keskiviikkona. Kuva: Kai Kortelainen

– Mielestäni hän ampui yli. Se on arkielämälle vieras kirjoituspöydän ääressä otettu kanta. Juhlan pitopaikkaa ei voi ratkaista tila vaan sisältö, kommentoi piispa Jukka Keskitalo apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlalinjausta Radio Deissä.

Suomessa on koko marraskuu puhuttu koulujen joulujuhlista. Kaikki sai alkunsa siitä, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, että koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lain vastaista. Apulaisoikeusasiamiehen perustelun mukaan kirkko ei ole sitoutumaton paikka, koska se on tarkoitettu jumalanpalvelusten toteuttamiseen.

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo arvosteli tänään keskiviikkona Radio Dein suorassa Piispan kyselytunti -lähetyksessä apulaisoikeusmiehen linjausta jyrkin sanankääntein. Piispan kantaa asiaan kysyi Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen toimittaja Satu Miettinen.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Oikeusasiamies lähti tarpeettomasti laajentamaan Kouvolan tapausta yleiseen pohdiskeluun kirkkotilasta. Totta kai kirkossa on symboleja, mutta en usko säteilyteoriaan, jossa symbolit säteilevät seinistä vastoin sinun tahtoasi, Keskitalo muotoili.

Marraskuisessa linjauksessaan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen otti kantaa Kouvolan Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Pölönen linjasi, että kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä juhlaa ei voi järjestää kirkossa.

”En usko säteilyteoriaan, jossa symbolit säteilevät seinistä vastoin sinun tahtoasi.”

Linjaus pätee myös silloin, jos niille, jotka eivät koe kirkkoa omakseen, on järjestetty vaihtoehtoinen juhla.

– Koulun juhlia ei kovin paljon kirkoissa ole, mutta esimerkiksi Oulun lyseon lakkiaiset on järjestetty jo sata vuotta Tuomiokirkossa. Sehän ei ole uskonnollinen tilaisuus. Nyt sitten syntyi epävarmuus, pitääkö lakkiaiset siellä peruuttaa, hämmästeli Keskitalo.

Piispan mukaan ”oikeusasiamies meni teoretisoinnissaan liian pitkälle”.

– Toivoisin, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaisi kantaa ja selkeyttäisi, onko näin, että kirkko on tilaisuuden saastuttava miljöö.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun takana on Uskonnottomat ry:n kantelu, joita yhdistys on tehnyt kolmesta koulusta. Yhdistyksen mukaan joulu ei ole kristillinen juhla vaan alun perin pakanallinen sydäntalven juhla, eikä joulun yhteydessä voida siksi vedota kristilliseen perinteeseen.

– Minun mielestäni tuo on naurettava väite. Joulussa yhdistyy monia perinteitä, varmasti myöskin nuo. Mutta se, joka lähtee kiistämään, että joulussa ei ole vahvasti kristillisiä juuria, menee metsään, näki asian Keskitalo.

– Oikea argumentti on se, että kenenkään ei pidä joutua vastoin tahtoaan harjoittamaan uskontoa. Olen perännyt suvaitsevaisuutta myöskin uskovilta. Järjestelyjen pitää toki olla kunnossa, mutta ei kiistaa tuolla [Uskonnottomat ry:n] argumentilla ratkaista.

Piispa Jukka Keskitalon mukaan oikeusasiamiehen ratkaisussa näkyy yleisesti vahvistunut lyhyen ajan trendi.

– Ollaan siirrytty ikään kuin neutraalin valtion ajatteluun. Valtion pitää olla ehkä neutraali, mutta ei yhteiskunta ole neutraali, koska ihmisten kautta tulee erilaisia vakaumuksia ja katsomuksia. Hirveän isolla osalla on myös kristillisiä uskonnollisia vakaumuksia.

”Valtion pitää olla ehkä neutraali, mutta ei yhteiskunta ole neutraali, koska ihmisten kautta tulee erilaisia vakaumuksia ja katsomuksia.”

Iltalehden toimittaja Pentti Rönkkö kysyi Radio Dein lähetyksessä Oulun piispan arvioita siihen, pitäisikö kirkon ja piispojen puolustaa nykyistä tiukemmin kristinuskon läsnäoloa kouluissa.

– Kyllä ja ei. On tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät. On kirkon ja kirkkojen etu, että jatkuvia kohahduksia ei tulisi. Kouvolassa oli epäselvää, mikä on joulukirkon ja joulujuhlan välinen ero. Jos tämä ei ole paikallistasolla selvää, on fakta, että valituksia tulee jatkossakin. Piispojen pitää puolustaa sitä, että uskonto saa näkyä tässä yhteiskunnassa sen julkisessa tilassa ja tehdä pelisääntöjä selviksi.

Piispa Jukka Keskitalon mukaan on oireellista, että pieni uskonnottomuusideologiaa ajava järjestö on onnistunut sanelemaan pelisääntöjä ja vaikuttamaan laintulkintoihin.

– On fiksumpaa monikulttuurisuusstrategiaa, että uskontojen annetaan hyvien pelisääntöjen pohjalta näkyä ja kuulua yhteiskunnassa sen sijaan, että tehdään puhdistamisstrategia, mitä Uskonnottomat ry Suomessa yrittää tehdä.

– Se ei ole neutraali yhteiskunta, että mitään uskontoon liittyvää ei saa olla. Se on ideologisesti uskonnoton yhteiskunta.

Kuuntele Piispan kyselytunti [Radio Dei 27.11.2019]:

 
Radio Dei RADIOT_FI 2