Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

”Meidän täytyy näyttää, että olemme elossa”

 

Jeesus-marsseihin on aina liittynyt krisitittyjen tarve osoittaa yhteenkuuluvuutta. Kuva 1990-luvun marssilta.

Marssiveteraanit muistelevat Jeesus-marssin käänteitä. Median suhde suurimmillaan 5000 osallistujaa koonneeseen marssiin on vaihdellut hämmästelystä vähättelyn kautta hiljaisuuteen.

Niina Tuovinen

”1918 – Emme unohda, emme anna anteeksi”. Näin luki Helsingin työväen, vasemmiston ja SAK:n järjestämän tämänvuotisen vappukulkueen eräässä banderollissa. Kulkueeseen olivat liittyneet myös anarkistit, joiden rumpuryhmä paukutti sanomaansa julki itsepäisen tehokkaasti.

SRO neliöb. 10-16.6.

Vappu on jo melkein 25 vuoden ajan ollut myös kristittyjen esiinmarssin suosikkipäivä Helsingissä. Viime tiistai oli pääkaupunkiseudulla harvinaisen kylmä ja ihmisiä oli kaduilla huomattavasti vähemmän kuin yleensä vappupäivänä. Marssikonkareiden Ulla ja Eero Koskisen osallistumista sää ei kuitenkaan haitannut. 1990-luvun lopusta asti Jeesuksen puolesta marssinut pariskunta pitää kristittyjen yhteistä ulostuloa tärkeänä.

– Meidän täytyy näyttää, että olemme elossa.

 

Ulos rukoilemaan ja ylistämään

Suomalainen Jeesus-marssi syntyi 1990-luvun alussa, kun kolmisenkymmentä uskovaa, muun muassa silloisen Chrisma-seurakunnan (nyk. Silmu) jäseniä, teki Helsingissä pienimuotoisen rukouskävelyn.

Rukouskävelyn hengellinen idea oli poimittu kansainvälisestä 1980-luvulla alkaneesta March for Jesus -liikkeestä. Liikkeen tarkoituksena oli tuoda kristityt eri kirkkokunnista ulos kaupunkien kaduille rukoilemaan ja ylistämään.

Helsingissä osallistujamäärä moninkertaistui lopulta niin, että vuonna 1995 marssille osallistui noin 8500 henkilöä. Tapahtuma uutisoitiin laajalti eri medioissa. Muun muassa Helsingin Sanomat kysyi seuraavan päivän pääuutisotsikossaan ”Varastaako Jeesus-marssi vapun?”

Vuosien aikana marssijoiden määrä on tapahtuman pääkoordinaattorin Jorma Lahikaisen mukaan vaihdellut kahdesta tuhannesta kuuteen tuhanteen riippuen muun muassa säätilasta.

 

Rukoustapahtumasta vappujuhlaksi

Helsingin Jeesus-marssissa on vuosien saatossa ollut tavalla tai toisella mukana kymmenet eri pääkaupunkiseudun seurakunnat. Sen luonne muuttui pikku hiljaa puhtaasti rukous- ja ylistystapahtumasta kristilliseksi koko perheen vappujuhlaksi, kun Kristityt Yhdessä ry ja Radio Dei ottivat tapahtumasta järjestelyvastuun.

– Muutaman viime vuoden aikana olemme palanneet juurille ja keskittyneet enemmän rukoukseen. Tänä vuonna kolmetoista pastoria eri kirkkokunnista ja herätysliikkeistä rukoili tapahtumassa Suomen puolesta, Lahikainen kertoo.

 

Mediat ristiriitaisia

Vaikka Helsingin Jeesus-marssi on vakiinnuttanut asemansa yhtenä pääkaupungin ja jopa koko Suomen suurimpana vappumarssina, se on suosioonsa nähden harvoin ylittänyt valtakunnallisten medioiden uutiskynnystä.

Jeesus-marssin yksi perustajajäsenistä, kansanedustaja Antero Laukkanen, muistelee, kuinka huippuvuoden 1995 jälkeen marssin osallistujamäärä laski viiteen tuhanteen.

– Se oli yhä valtakunnan suurin marssi, mutta Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Jeesus-marssi hiipuu”. Pari vuotta sen jälkeen uutisointi tyrehtyi melkein kokonaan.

Laukkanen arvelee, että media ei tiedä, miten käsitellä ilmiötä, jossa kristittyjen tapahtuma tunkee itsensä työväen juhlaan.

Toista on kuitenkin muualla Suomessa. Esimerkiksi Keskisuomalainen julkaisi viime viikolla heti vapun jälkeisenä päivänä uutisen otsikolla ”Työväki jäi taas toiseksi: Jeesus-marssi sai liikkeelle valtavan joukon ihmisiä Jyväskylässä”. Valtava joukko koostui vajaasta viidestäsadasta henkilöstä.

 

Marsseja yli kymmenellä paikkakunnalla

Arvioiden mukaan Jeesus-marsseja on järjestetty vuosien aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Muun muassa Heinolassa juhlittiin tänä vuonna kymmenvuotista historiaa.

Tampereella tapahtuma on vain yhden vuoden nuorempi kuin Helsingissä. Alusta asti marssia järjestänyt Mika Piirto kertoo, että tänä vuonna marssittiin sisällissodan muistovuoden vuoksi sovintoteeman alla.

Vuonna 2000 Tampereella järjestettiin valtakunnallinen Jeesus-marssi, joka oli osa kansainvälistä aikavyöhykkeittäin etenevää vuorokautta, jota kutsuttiin Jeesus-päiväksi. Marssille osallistui arviolta 13 000 ihmistä ja maailmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa.

 

Vappu hyvä ajankohta

Vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset näkevä Jeesus-marssin. Tapahtuman ajankohdan sijoittamista juuri vapuksi on välillä kritisoitu tahallisena työväen juhlan häirintänä. Sekä Piirto että Lahikainen ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Jeesus kannattaa tuoda esille juuri sinä yhtenä päivänä vuodesta, jolloin kaduilla on kaikkein eniten ihmisiä liikkeellä.

Miehet uskovat, että tulevaisuudessa yksi Jeesus-marssiperinteen haasteista on siirtää näky uudelle sukupolvelle.

– Tämä on valtava projekti, joka vaatii paljon vapaaehtoistyötä. Vuosien varrella on kuitenkin ollut yhä vaikeampaa saada ihmisiä mukaan talkoisiin, Lahikainen harmittelee.

He toteavat, että Jeesus-marssiperinteen hedelmät, kuten evankeliumin esilläolo, rukous ja kristittyjen yhteyden selkeä lisääntyminen, ovat vaivannäön arvoisia.