kuningatar Elisabeth II:n joulupuheet ovat viime vuosina olleet henkilökohtaisen uskon tunnustuksia

Kuva: Istockphoto.

Ison Britannian kuningatar Elisabeth II ei häpeä uskoaan. Kuningatar oli myös edesmenneen julistaja Billy Grahamin hyvä ystävä.

”Muistamme Jeesuksen Kristuksen syntymää, Hänen, jonka ainoa pyhäkkö oli talli Betlehemissä. Hän tiesi, mitä on olla torjuttu, vaivattu ja vainottu. Jeesuksen Kristuksen rakkaus ja esimerkki on innoittanut minua hyvinä ja huonoina aikoina.

Näin julisti kuningatar Elisabeth II BBC:n suorassa lähetyksessä miljoonille katsojille joulupäivänä 2017. Brittiläisen Kansanyhteisön hallitsijan joulupuhe on välitetty alamaisille vuodesta 1932 lähtien, ensin radion, vuodesta 1957 alkaen television ja sittemmin myös internetin välityksellä.

Perheniemi Rohkaisun voima

Ensimmäisen joulupuheen piti Elisabethin isoisä Yrjö V. Hänen pojantyttärensä on toiminut monarkkina ja samalla joulupuheen pitäjänä yli 65 vuoden ajan. Vaikka hallitus tavallisesti kirjoittaa kuningattaren puheet, joulupäivän puhe on lähtöisin Hänen Majesteettinsa omasta kynästä

Uskon puolustaja

The Guardian -lehden analyysin mukaan kuningattaren 2000-luvulla pitämät joulupuheet ovat olleet silmiinpistävän tunnustuksellisia. Siinä missä kuningatar edellisellä vuosituhannella lähinnä viittasi puheessaan joulun kristilliseen sisältöön, uuden, edellistä maallistuneemman vuosituhannen puheissa on ollut havaittavissa hallitsijan henkilökohtaisen uskon korostus. Kristillinen usko on kuningatar Elisabethille ”elämäni ankkuri”, kuten hän itse joulun 2014 puheessa kuvasi uskonvakaumustaan.

Professori Ian Bradley St Andrewsin yliopistosta on kirjoittanut kirjan kuningattaren kristillisestä vakaumuksesta. Bradleyn mukaan juuri joulupuheiden vahva henkilökohtainen kristillinen tunnustus tekee kuningattaresta Uskon Puolustajan – titteli, jonka Paavi Leo X antoi Henry VIII:lle vuonna 1521, ja joka sittemmin on perustuslain säädöksellä varattu kulloisellekin hallitsijalle.

Joulupuheiden ”kristillistymisen” syistä on esitetty monenlaisia arvioita. Joidenkin mukaan kuningatar halusi kunnioittaa Kristuksen syntymän 2000-vuotisjuhlaa puhumalla avoimesti uskostaan. Toisten mielestä puheiden sävyyn on vaikuttanut Canterburyn arkkipiispa George Carey tai Prinssi Philip. Kuninkaallinen kirjeenvaihtaja Stephen Bates taas uskoo vuosituhannen vaihteeseen ajoittuneen kuningataräidin kuoleman vaikuttaneen hänen tyttärensä ilmaisun vapautumiseen – kuningataräiti ei olisi hyväksynyt henkilökohtaisten tunteiden – edes uskonnollisten – julkista osoittamista.

Kuningattaren vakaumuksella symbolista arvoa

Kun Elisabethista vuonna 1952 tuli isänsä Yrjö VI:n kuoleman jälkeen kuningatar, hänestä tuli samalla myös Englannin kirkon pää. Hänen julkiseen työnkuvaansa kuuluu paljon kirkollisia tilaisuuksia, kuten televisioidut joulu- ja pääsiäiskirkot.

Vaikka hallitsijan rooli kirkon päänä on lähinnä seremoniallinen, sillä on edelleen symbolista arvoa.

Se, että kuningatar on julkikristitty, ei ole aivan pieni asia maallistuneessa Britanniassa. Uskonnollisuuden väheneminen on ollut Britanniassa nopeaa. Kuningattaren ikäluokka näyttää – odotetusti – nuorta polvea uskonnollisemmalta, mutta uskonnollisuuden hiipumista on havaittavissa myös vanhusväestössä. Vuonna 1983 kaikista aikuisista 31 prosenttia piti itseään uskonnottomina. Noin kolmessakymmenessäviidessä vuodessa osuus on kasvanut 53:een prosenttiin.

Englannin anglikaanisessa kirkossa on herätty hälyttäviin lukuihin ja kirkon johto on tehnyt uudistusohjelman, jonka tavoitteena on modernisoida kirkkoa ja tehdä se näin houkuttelevammaksi nuoremmalle sukupolvelle. Työn alla on esimerkiksi samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen, johon kirkolla on vielä toistaiseksi ollut kielteinen kanta.

Britanniassa samaa sukupuolta olevien avioituminen tuli lainsäädännön muutoksen myötä mahdolliseksi vuonna 2014. Kuningatar Elisabeth II allekirjoitti lainmuutoksen edellisenä kesänä.

Keltaiseen lehdistöön lukeutuvan Daily Mailin mukaan myös kuningatar olisi halunnut säilyttää avioliiton miehen ja naisen välisenä. Voidaankin spekuloida, olisiko uuden lain allekirjoittamatta jättäminen ollut seremoniallisen hallitsijan asemassa edes mahdollista.

Pitkä ystävyys Billy Grahamin kanssa

Netflixissä esitettävä The Crown -sarja kuvaa kuningatar Elisabethin elämää vuoden 1952 valtaannoususta lähtien. Sarjaa on tehty kolme tuotantokautta ja lisää on luvassa.

Toisen tuotantokauden kuudennessa jaksossa kolmekymppinen kuningatar tapaa Britannian-kiertueella olevan evankelista Billy Grahamin, jonka kutsuu myös saarnamaan Windsorin kappeliin. Sarjassa nuori Elisabeth on vaikuttunut Grahamin karismasta ja rehellisestä, yksinkertaisesta kristillisyydestä. Myöhemmin, jouduttuaan ristiriitaan setänsä, kruunusta luopuneen Edvard VIII:n kanssa, kuningatar kutsuu Grahamin yksityisvisiitille ja tiedustelee tältä, tuleeko hyvän kristityn kaikissa tilanteissa antaa lähimmäiselleen anteeksi. Graham ohjeistaa kuningatarta rukoilemaan niiden puolesta, joille on vaikea antaa anteeksi.

Ei fiktiota ilman faktaa: Time-lehden mukaan kuningatar Elisabeth ja Billy Graham tapasivat ensimmäisen kerran Grahamin Lontoon-vierailun aikana ja siitä alkoi ystävyys, joka kesti aina Billy Grahamin alkuvuodesta 2018 tapahtuneeseen kuolemaan saakka.  Billy Graham kirjoitti vuonna 1997 julkaistussa omaelämäkerrassaan, ettei kukaan koko Britanniassa ollut häntä kohtaan yhtä sydämellinen kuin Hänen kuninkaallinen korkeutensa. Kun kuningatar täytti 90 vuotta, Graham totesi, että vaikka kuningatar ei voinutkaan protokollan vuoksi osoittaa Grahamille tukea virallista tietä, tuki hän Grahamin työtä yksityishenkilönä ja ”oli avoin hänen opetuksilleen”.

Robert Lacey, jota The Crown -sarjan tuotanto konsultoi historiallisiin faktoihin liittyen, sanoi The Time -lehdelle, että kuningatar oli hyvin läheinen Billy Grahamin kanssa ja kutsui tämän saarnaamaan Windsorin kappeliin aina tämän Britannian-kiertueiden aikaan ja tapasi tätä vieraillessaan Yhdysvalloissa. Laceyn mukaan Graham myös auttoi kuningatarta joulupuheiden tekemisessä 1990-luvulla.

”Kuningattarelle kristillinen usko on perustavalaatuinen asia”, Lacey totesi, ”vanhan ajan evankelisella tavalla”.

Charles jatkaa äidin jalanjäljissä?

Kuningatar Elizabeth on 92-vuotias. Mikäli hän elää yhtä kauan kuin äitinsä, kuullaan häneltä vielä kymmenisen joulupuhetta.

Kruununprinssi Charles, 70, nousee valtaistuimelle äitinsä jälkeen. The Guardian -lehden arvion mukaan hallitsijan vaihtuminen ei luultavasti tule muuttamaan joulupuheiden sävyä radikaalisti; prinssi Charles on etenkin viime vuosina alkanut tunnustaa kristillistä uskoaan julkisesti.

Viime joulunaikaan kruununprinssi osallistui vainottujen syyrialaiskristittyjen tukemiseksi pidettyyn jumalanpalvelukseen. Tilaisuudessa pitämässään puheessa hän totesi, kuinka ”meidän kristittyjen velvollisuus on tehdä kaikkemme tukeaksemme kristittyjä veljiämme ja sisariamme”.

Lähteet:

Daily Mail 6.3.2016: Why the Queen believed gay marriage shouldn’t be allowed: Her Majesty confided that because of her Christian faith she thought only a man an a woman should be able to marry
Independent 4.9.2017: More than half UK population has no religion, finds survey
The Guardian 24.12.2017: How the Queen – the ”last Christian monarch” has made faith her message
SBS News 25.12.2017: The full transcript of the Queen’s Christmas message for 2017.
The Guardian 21.2.2018: The royal preacher: when Billy Graham met the Queen

Teksti: Essi Tuomala

Juttu on julkaistu vuoden 2018 Joulusanoma-lehdessä