Kun rakkaus rakoilee pelaamisen takia

 

Kuva: Unsplash

Mobiili-, konsoli- ja tietokonepelit ovat osa yhä useamman arkea. Monissa parisuhteissa toinen kokee yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunnetta, kun kumppanin huomio suuntautuu puolison sijaan pelaamiseen.

Parisuhteiden ongelmat liittyvät usein vuorovaikutuksen laatuun, väärinymmärryksiin, pelisääntöjen ja yhteisen ajan puutteeseen sekä läsnäolon kokemuksen hiipumiseen.

Parisuhdetyön parissa toimiva ja teemaa tutkinut Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan parisuhdekurssien keskusteluissa tulee esille digipelaaminen. Liiallinen pelaaminen eristää kumppanit toisistaan ja se koetaan suhteen kolmantena osapuolena.

TV7 neliöb.16.-30.9.MJa

– Kolmas osapuoli on jokin sellainen asia suhteessa, johon puolison kiinnostus jatkuvasti kohdentuu. Kun kumppanin huomio on muualla ja aika kuluu laitteella, toinen saattaa kokea yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Tunteet vertautuvat uskottomuuden tuomiin tunteisiin. Ja silloin yksin jäänyt kiristää otetta puolisosta ja alkaa kontrolloida pelaamista. Negatiivinen kierre on valmis.

Läsnäolon puutteen rinnalle Hanna Ranssi-Matikainen nostaa esille rytmisyyden teeman. Digipelaaminen on omiaan syventämään parin vuorokauden rytmien eroja: Ongelma korostuu, kun toinen puolisoista esimerkiksi herää aikaisin ja toinen pelaa yöllä. Puolisoille asiat ajankohtaistuvat eri aikaan. Tulee tunne, että eletään eri maailmoissa, ja erilainen ajankäyttö korostaa sitä.

Pelaajabarometri 2020 -tutkimuksen mukaan digitaalisia viihdepelejä pelaa 78 prosenttia suomalaisista 15-74-vuotiaista. Pelaamiseen liittyviä ihmissuhdeongelmia oli kokenut miehistä 11,5 % ja naisista 5,3 %. Peluurin Restart-hankkeen Sanni Nuutisella on vuosien kokemus pelihaittatyöstä. Pari vuotta sitten hänen työnkuvansa vaihtui rahapeliongelmasta ongelmallisesti digipelejä pelaavien parissa työskentelyyn.

-Parisuhteen kärjistynyt tilanne on usein kimmoke avun hakemiselle. Pelaaja ottaa  usein yhteyttä meihin  kumppanin toiveesta. Kumppani voi kokea kilpailevansa pelin kanssa huomiosta ja toistuvasti kakkoseksi jääminen tekee kipeää, Nuutinen pohtii.

-Parisuhteen kärjistynyt tilanne on usein kimmoke avun hakemiselle. Pelaaja ottaa usein yhteyttä meihin kumppanin  toiveesta. Kumppani voi kokea kilpailevansa pelin kanssa huomiosta ja toistuvasti kakkoseksi jääminen tekee kipeää, Nuutinen pohtii.

Hanna Ranssi-Matikainen toteaa, että parisuhteissa on luontaisia vaiheita. Ristiriitavaihe tulee jokaisessa suhteessa. Jos sen jälkeen ei löydetäkään tietä takaisin toisen lähelle, vaan lähdetään eriytymisen tielle, puolisot kasvavat helposti toisistaan erilleen.

-Jumitilanteesta pääsee eteenpäin keskustelemalla ja pelisäännöistä sopimalla. Siten, että yhteiset sopimukset määrittävät elämää enemmän kuin pelaaminen. Pariskunta voi esimerkiksi sopia tietyt pelipäivät viikossa, jolloin pelaaminen on sallittua, Ranssi-Matikainen sanoo.

Sanni Nuutinen painottaa, että on tärkeä ymmärtää pelaamisen taustalla olevia syitä. Joskus pelaaminen voi olla keino ottaa omaa aikaa, kun elämä on muuten täyttä. Tai vuosikausia hiotun taitotason ylläpitäminen pelissä vaatii paneutumista, eikä pelimenestyksestä haluta luopua.

Elämäntilanteen muutos tuo usein ongelmat pintaan. Muutos voi olla toivottukin, kuten parisuhteen vakiintuminen tai perheenlisäys. Uudessa tilanteessa huomataan, että vanhat pelitavat eivät toimi.  Jos pelaamisen tasapaino ei löydy keskustelemalla kumppanin kanssa, voi ulkopuolisesta tuesta olla hyötyä.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin peluuri.fi -verkkosivustolla. Peluuri on auttava puhelin, joka tukee, neuvoo ja ohjaa peliongelmissa.

 
Parempi avioliitto ry artikkelibanneri