Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Kuka tahansa voi oppia laulamaan ja liittyä kuoroon, lupaa kanttori

 

Wannabe Singersin 30 laulajaa kokoontui Helsingin Vanhaan kirkkoon ottamaan tuntumaa omaan ääneensä kuorolaulun kautta.

Kuorolaulu on ihanaa, mutta moni jättää itsensä tuon ulkopuolelle. Kouluaikainen trauma, epävarmuus omasta äänestä tai laulutaidoista saa jättäytymään pelkäksi kuuntelijaksi. Täysin turhaa, sanoo kanttori Anna Pulli.

Helsingin Vanhassa kirkossa aloitti viime viikolla uusi Wannabe Singers -laulukoulukuoro. Mukana oli aloituksessa kolmisenkymmentä eri-ikäisiä ihmisiä, jotka olivat laittaneet laulunlahjan vakan alle, kuka mistäkin syystä. 

– Ihmiset kategorisoivat itsensä huonojen kokemusten takia, sanoo Radio Dein aamulähetyksessä vieraillut Anna Pulli. 

KRS Raamattukonf. 3.-16.6.

Sellainen voisi olla vaikkapa koulun laulukoe, jossa on käynyt ilmi ettet osaisi laulaa. 

– Se on niin henkilökohtainen asia, että ihmisen suu menee kiinni. Se voi tapahtua niin lapselle kuin aikuisellekin. 

Ei pääsykokeita, ei tarvitse osata laulaa. Ainoa mitä vaadin, on ottaa nuo seitsemän kirkon porrasta, avata ovi ja suostua tekemään noita tyhmiä harjoituksia.

– Joskus on käynyt niin, että on yrittänyt kommentoida lastenohjaajien aikuista tapaa laulaa matalalta, jolloin lapsen on vaikea löytää oikeaa äänen korkeutta. Ja ohjaajat ovat tulkinneet, että kanttori yrittää sanoa, että ei saisi enää laulaa lapsille, vaikka siitä ei ole ollut kyse. 

  Mietin tätä, kun olin mukana kirkkoherran vaalissa ja ehdokkaat antoivat ääninäytteitä Ensimmäisenä vedetään ”Isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ja jos se laulaminen on vaikeaa, niin onhan se hirveä tilanne. Facebookissa tutut papit joskus tunnustavat, että vedin taas ihan omia liturgioita. Sanon, ettei se mitään esittävää taidetta ole. Se vaan on niin, että laulamisen suhteen ihmiset ovat hyvin herkillä, sanoo Pulli. 

Useinmiten kyse ei edes ole laulutaidottomuudesta, vaan jännittävästä tilanteesta.

– Olin pyrkimässä yhteen kuoroon, ja hitsi kun jännitti. Olen kuitenkin ammatti-ihminen, musiikin tuplamaisteri, laulanut paljon ja siellä minä kuoronjohtajan edessä olen paniikissa. Mielessä pyörii, että kyllähän minä osaan laulaa, mutta nyt vaan niin jännittää. 

– Moni ei ole laulanut 20 vuoteen, mutta on tätä kautta löytänyt laulamisen uudelleen.

Jännittäminen saa aikaan epämiellyttävän tunteen, rentous katoaa ja äänikin muuttuu. 

– Kun ihminen jännittää, se vaikuttaa hengitykseen, eikä pysty olemaan rento. Hengitys ei ole pelkästään se, mitä pinnalta vetelet. Siihen liittyvät selkälihakset, pallea, kylkivälilihakset. Jännittäminen vaikuttaa sekä äänenväriin että vireeseen. Et ole oma itsesi, ja lopputulos on tuo.

Laulu ei kuulostakaan yhtä hyvältä kuin aamulla suihkussa laulaessa. 

– Sanonkin Wannabe Singerseille, että tää juttu voi tuntua hassulta tai vaikealta, mutta olen itse oppinut sen suihkussa. 

Häpeän kynnys ylitettävänä

Voivatko kaikki (omasta mielestään) lahjattomat lähteä kokeilemaan kuorolaulua? Se on lähes varmaa. Tuon oppivaisten joukon ulkopuolelle tutkimustenkin mukaan rajautuu vain kolme prosenttia. Siis ettei se laulu taitu sittenkään, vaikka kaikki keinot on käytetty. 

Seurakunnissa ympäri Suomea on paljon kuorotoimintaa, joka on tarkoitettu nimenomaan tälle alkavalle ”kehittyvien laulajien” joukolle, joka on hukassa äänensä ja rohkeutensa kanssa. Pulli vetämä Wannabe Singers on tyyppiesimerkki tuosta.

– Neljät harjoitukset ja mahdollisesti yksi keikka. Yhdessä opetellaan, mistä se ääni tulee, hän kiteyttää.  

Tällaista toimintaa on ollut jo pitkään eripuolilla Suomea, mm. Lahdessa, Jyväskylässä, Espoossa, Helsingissä ja Turussa.

– Esimerkiksi Kalliossa Raakkujat -kuorossa käy 100 ihmistä. Itse nappasin pop up -kuoroidean Turusta Anu Åbergilta. Yritetään päästä sen yli, että joku on ehkä joskus sanonut, että et osaa laulaa. Kyllä sen yli työllä pääsee, kun kokee jollakin tavalla pysyvänsä messissä. 

Juttu on se, että ollaan porukalla, eikä kenenkään tarvitse laulaa yksin, sanoo 20 vuotta kuorotyötä tehnyt kanttori Anna Pulli.

Laululukot voivat olla niin syvällä, että ainoa paikka jossa häpeän kynnys ylittyy on jääkiekko-ottelun kansallislaulu. Silläkin tasolla pääsee kuoroon. 

– Ei lapsetkaan pysty välttämättä erottamaan, onko ääni korkeampi vai matalampi. Eikä se ole mittari. Mutta se riittää, kun hahmottaa, onko se ääni menossa ylös vai alas.

– Olen itseasiassa opetellut eka luokan jälkeen kesällä laulamaan väärin. Olin elänyt suojelussa ympäristössä, jossa ihmiset osasivat laulaa. Olin soittanut pianoa ja osasin laulaa. No, siellä kevätjuhlassa lauloimme Siniristilippumme, ja kaikki vetivät ihan mitä sattuu. Yritin laulaa oikein. Se oli ihan kamalaa. Ajattelin, että olen erilainen ja minun täytyy opetella laulamaan samalla tavalla. Halusin kuulua joukkoon ja opettelin seuraavana kesänä laulamaan väärin. Liikuttavaa! paljastaa Pulli omaa historiaansa.  

Vihaisten miesten laulukoulu

– Juttu on se, että ollaan porukalla, eikä kenenkään tarvitse laulaa yksin. Lauletaan ehkä kaanoneita, jossa tulee vähän stemmaa. Aina lähdetään siitä, että saadaan lihakset rentoutumaan ja vetreytymään; pelleilään äänellä, haukutaan, nau’utaan, pöristätän. Siis ei mitään, missä pitäisi osua kohdalleen. Ollaan yhdessä noloina, nauraa kanttori.  

Kun ihminen jännittää, se vaikuttaa hengitykseen, eikä pysty olemaan rento. Hengitys ei ole pelkästään se, mitä pinnalta vetelet. Siihen liittyvät selkälihakset, pallea, kylkivälilihakset. Kun jännität, se vaikuttaa sekä äänenväriin että vireeseen.

– Meillä on kirkossa taulu, jossa Jeesus siunaa lapsia. Treenaamme tuon taulun edessä. Muistutan ettei siinä ole mitään rienaavaa, vaikka me pöristään tuon taulun edessä. Päinvastoin, se muistuttaa meitä olemaan armollinen itsellemme. 

Kuorolaulu antaa hienon kokemuksen. Kun haastaa itsensä, palkinto on henkinen hyväolo.

– Harrastan sukellusta. Usein tulee avuton olo. Pitää keskittyä hengittämiseen. Ja kun tulet pois, huomaat että et ole miettinyt yhtään työasioita, tai mitään muutakaan, kuin sitä sukeltamista. Kun lähdet tekemään jotain mitä et normaalisti tee, ja joudut keskittymän siihen täysillä. Se just on piristävän virvoittavaa. Jotenkin se menee sielun syvyyksiin, ja se saa sinut hyvinvoivaksi.

 

Kysy ja hyppää mukaan

Wannabe Singers -tyyppisten pop up -kuorojen tarkoituksena on myös kasvattaa uusia kuorolaisia vakinaiseen toimintaan.

– Vanhassa työpaikassani meillä on Nuorten vihaisten miesten laulukoulu. Siellä murrosikäisten nuorten kanssa etsittiin ääntä, ja siitä sain itselleni nuorisokuoroon laulajia.

Viime vuonna Helsingissä järjestyillä kirkon musiikkijuhlille koottiin juuri näitä kehittyviä laulajia. 

– Yhdessä vedettiin pappisvihkymyksen musiikit. Tämä porukka oli otettu siitä, että he pääsivät siihen mukaan. Samalla se oli kollegoille hyvä jakamisen paikka. Saatoimme myös jakaa omia kokemuksia toisillemme. Tiedän, että tätä toimintaa on monissa seurakunnissa. Nimet on erilaisia, mutta toiminta samaa. 

– Ei pääsykokeita, ei tarvitse osata laulaa. Ainoa mitä vaadin, on ottaa nuo seitsemän kirkon porrasta, avata ovi ja suostua tekemään noita tyhmiä harjoituksia.

Jos kuorolainen on ihan fiiliksissä, niin kyllä siinä lepää myös kanttorin oma sielu.

– Minulle on näitä viiden viimeisen vuoden tupsahdellut aikana paljon. Minulla ei ole normaalisti ole enää kuoroa, siksi odotan tuota iltaa innolla.  On mieletöntä nähdä, kun ihmiset pääsevät messiin. Moni kollega sanoo, että kuoroillat ovat maailman parhaita.


Faktaa: 

Tutkimuksessa opetettiin kymmentä itseään laulutaidottomana pitävää henkilöä laulamaan. Osallistujien laulamisongelmat jaoteltiin seuraaviin lukkoihin – ja useimmilla oli kaikki nämä ongelmat:

– Uskomus- ja tunnelukot: ihminen uskoo, että ei osaa laulaa ja epäilee mahdollisuuksiaan oppia laulamaan. Taustalla on usein tosi lannistavia laulamiskokemuksia.

– Tuottamislukot: äänion  esimerkiksi ”voimaton” tai vähänkään korkeampien sävelien tuottaminen tuntuu hyvin hankalalta.

– Havaitsemislukot: ihminen ei tiedä, laulaako hän oikein; hän ei hahmota, pitäisikö laulaa korkeammalta vai matalammalta.

 

Lähde Ava Numminen: Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi: tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta, Sibelius Akatemia, 2005

 

Aiheet