Kristilliset koulut: ”Yritämme päivittäin saada jokaiselle oppilaalle kohtaamisen” – ”Emme ole enkelikoulu”

 
 

Oppilaaksi meille hakeudutaan arvomaailman ja yhteisöllisyyden vuoksi, Keski-Uudenmaan kristillisen koulun rehtori Mari Vesin kertoo. Kuvassa koulun ekaluokkalaisia keltanokkalippiksissään koulupolun alussa elokuussa 2024. (Anssi Tiittanen)

Kristillisten koulujen suosiosta uutisoitiin lokakuun aikana laajalti. Ilta-Sanomista voitiin lukea, että kasvu on ollut räjähdysmäistä erityisesti Uudellamaalla. Myös muualla Suomessa, kuten Tampereella ja Jyväskylässä, on tapahtunut kasvua, mutta se on ollut tasaisempaa. Kristillisten koulujen rehtoreiden mukaan ympäröivän yhteiskunnan muutokset näkyvät kasvaneena kiinnostuksena kristillistä kasvatusta kohtaan niin maahanmuuttajataustaisten kuin kantasuomalaisten perheiden kohdalla. 

Kristillisten koulujen taustaa 

Kristillisten koulujen synty Suomessa nähdään osana Yhdysvaltojen evankelikaalisuudessa 1960-luvulla syntynyttä liikehdintää, joka hiljalleen levisi Eurooppaan ja Suomeen. Liikehdinnän taustalla oli länsimaisissa yhteiskunnissa alkanut arvojen pirstaloituminen, joka on johtanut kristinuskon aseman heikentymiseen julkisessa koululaitoksessa. Suomen ensimmäinen yhdistyspohjainen kristillinen koulu aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1987.1 

”Laadukas perustyö ja tyytyväiset perheet ovat paras mainos.” 

 Jo ennen tätä liikehdintää Suomessa on toiminut kirkkokuntapohjaisia kristillisiä kouluja, joista vanhin on adventtikirkon ylläpitämä Toivonlinnan koulu, joka perustettiin 1940-luvulla. Se sai virallisen oikeuden myöntää keskikoulutodistuksia ja ylioppilastutkintoja jo    1960-luvulla. Toivonlinnan koulu on vuodesta 2006 toiminut nimellä Suomalainen kristillinen yhteiskoulu. 2 Myös Tampereen kristillinen koulu on adventtikirkon ylläpitämä peruskoulu, jossa opiskelee oppilaita yli kirkkokuntarajojen. 3  

Samaan aikaan, kun kunnallisessa perusopetuksessa kristillisyyttä on häivytetty koulujen toimintakulttuurista ja uskonnon oppiaineen asemasta kiistellään, ovat kristilliset koulut kasvattaneet suosiotaan. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 kristilliseen maailmankuvaan perustuvaa koulua, joista 14 on saanut valtioneuvoston myöntämän virallisen opetuksen järjestämisluvan. Heidän joukossaan ovat Tampereen lisäksi Keski-Uudenmaan, Espoon ja Jyväskylän kristilliset koulut. 4 

– Pitkäjänteinen, laadukas perustyö kristillisellä arvopohjalla on herättänyt arvostusta, ja olemme vakiinnuttaneet asemamme tunnustettuna vaihtoehtona kaupunkimme opetustarjonnassa, kertoo Jyväskylän kristillisen koulun rehtori Petteri Muotka. 

”Laadukasta perusopetusta kristilliseltä arvopohjalta” 

Kristilliset koulut noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa, mutta koulujen pedagogiikka perustuu kristilliseen maailmankuvaan ja sieltä kumpuaviin arvoihin. 

– Opetuksen järjestämisluvassa lukee, että opetus perustuu kristilliseen maailmankatsomukseen, jolloin se antaa meille selkänojan sille, että meidän on mahdollista joissain teemoissa tuoda esiin raamatullisia näkemyksiä, avaa Muotka kristillisten koulujen toimintaperiaatetta. 

”Maailma on segregoitunut, kun kristillisyys on tavallisista kouluista himmennetty pois.” 

Korkeatasoinen opetus, turvallinen oppimisympäristö ja kristillinen kasvatus vetävät perheitä puoleensa. Espoon kristillisen koulun rehtori ja Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton varapuheenjohtaja Jonas Turunen ankkuroi kristillisen pedagogiikan Helsingin kristillisen koulun ensimmäisen opettajan Kirsti Saaren väitöskirjatutkimukseen: 

– Kristillinen kasvatus on perussuhteiden vahvistamista, ja vahvat suhteet luovat perustan kasvatukselle. Perussuhteilla tarkoitetaan suhdetta lähimmäiseen ja itseen sekä suhdetta luomakuntaan ja Luojaan. Eri oppiaineet heijastavat suhdetta luomakuntaan. Kristillisessä koulussa Jumala saa olla luonnollisella tavalla lasten arjessa läsnä, eli koulussa voidaan puhua Jumalasta. Luonteenkasvatus tukee suhdetta itseen, ja kunnioituksen kulttuurilla vahvistetaan suhdetta lähimmäisiin.5 

Välittävä kohtaaminen ja turvallinen ilmapiiri eivät synny itsestään, vaan niiden eteen tehdään työtä. 

– Yritämme päivittäin saada jokaiselle oppilaalle kohtaamisen, jossa hän tuntee olonsa tervetulleeksi ja saa kokea kuuluvansa kouluyhteisöön omana itsenään. Lisäksi vaalimme kunnioittavaa puhetta ja kiroiluun puutumme aina. Siksi kiroilua ei koulussa juuri kuule, kertoo Keski-Uudenmaan kristillisen koulun rehtori Mari Vesin. 

Yhteiskunnallisten mullistusten ja laskusuuntaisten PISA-tulosten keskellä kristilliset koulut ovat voineet erottua edukseen. Poukkoileva koulutuspolitiikka ei ole koskenut kristillisiä kouluja. Haastatelluissa kouluissa kännykkäkielto ei tuonut suuria muutoksia arkeen, sillä älylaitteiden käyttöä oli rajoitettu jo kauan ennen voimaan tullutta kännykkäkieltoa. 

– Nyt on palattu perusasioiden äärelle myös valtakunnallisesti, mutta meillä ei missään vaiheessa luovuttu oikeista kirjoista tai siirrytty avoimiin oppimistiloihin, huomauttaa Muotka. 

”Emme ole mikään enkelikoulu” 

Kuten valtakunnallisesti myös kristillisissä kouluissa oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet, minkä vuoksi opetuksen eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä tarvitaan enemmän kuin aikaisemmin. Erityisopettajien resurssia on vahvistettu valtakunnallisen oppimisen tuen uudistuksen puitteissa. Opiskeluhuollon palvelut ovat saatavilla opetuksen järjestämisluvalla toimivien kristillisten koulujen oppilaille, koska rahoitus tulee hyvinvointialueilta. Oppimisen tuen lisäksi myös oppilaiden hyvinvointi puhututtaa kristillisten koulujen henkilökuntaa. 

– Nykypäivänä vanhemmuutta haastetaan monin eri tavoin ja epävarmat tulevaisuudennäkymät luovat turvattomuutta. Tämä kaikki tietysti heijastuu myös oppilaiden arkeen, kertoo Espoon kristillisen koulun kuraattori Saara Utberg. 

– Emme ole säästyneet ikäviltä ajan ilmiöiltä, kuten päihteiltä, ikävältä kielenkäytöltä tai kiusaamiselta, mutta niistä jää helposti kiinni. Ajattelen myös, että aina kun jokin ikävä tilanne paljastuu tai selviää, voimme yhdessä tarkastella perustuksia, pohtii Vesin. 

”Enää ei tunneta kaikkia lapsia.”

Perustuksia on jouduttu tarkistelemaan myös Espoon kristillisessä koulussa, jossa kasvu on ollut nopeinta. 

– Toimintakulttuuria luodaan koko ajan niiden oppilaiden kanssa, joita koulussamme opiskelee. Emme tee työtä jonkin ihannekoulun vaan juuri niiden oppilaiden eteen, joita koulussamme kulloinkin on, painottaa Jonas Turunen. 

– Kristilliset koulut eivät ole mitään ”enkelikouluja”, vaan siellä työskentelee ihan tavallisia ihmisiä, toteaa Tampereen kristillisen koulun rehtori Merja Kinnunen jatkaen: 

– Toivoisin, että kristillisyys näkyisi eniten kohtaamisissa ja että voisimme suhteissamme välittää armollisuutta henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kohdalla. Meidän koulussamme Jumala saa olla läsnä. 

Kristillisten koulujen suosio perustuu siihen, että sekä arjessa että juhlissa Jeesus saa olla mukana. Samanaikaisesti kristillisissä kouluissa ollaan tarkkoina siitä, että ne eivät ylitä niille määriteltyä sivistyksellistä tehtävää yhteiskunnassa. 

– Jumalaa ei työnnetä sivuun vain yhdelle uskonnon oppitunnille, vaan hän saa olla lasten elämässä luonnollisella tavalla läsnä. Jumalasuhteen vahvistaminen itsessään ei kuitenkaan ole kristillisten koulujen ensisijainen päämäärä, vaan se tehtävä kuuluu seurakunnille, alleviivaa Turunen kristillisten koulujen ja seurakuntien välistä pesäeroa.6 l 

Kristillisen kasvatuksen akatemia 

Kristillisten koulujen opetushenkilökunnalta edellytetään suomalaista opettajan pätevyyttä, ja sen lisäksi heille tarjotaan Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:n järjestämää täydennyskoulutusta, jossa pureudutaan kasvattajan omaan identiteettiin, kristilliseen maailmankuvaan ja siitä kumpuavaan toimintakulttuuriin. 

Tämän lukuvuoden aikana käynnistetyn Ihmeellisesti tehty -hankkeen puitteissa kehitetään kristillisen maailmankuvan läpäisemää opetusta. 

– Suhteiden kasvatuksen näkökulmasta suhde luomakuntaan tulee esiin eri oppiaineissa, ja kristillisten koulujen opetuslupa perustuu siihen, että niiden tulisi antaa kristilliseen maailmankuvaan perustuvaa opetusta, kertovat Jonas Turunen ja Petteri Muotka.  (ML)

EKK on Suomen suurin kristillinen koulu – Pitkän linjan opettaja Pirjo Mäkelä on nähnyt koulunsa kasvun 

EKK eli Espoon kristillinen koulu oli vielä parikymmentä vuotta sitten pieni ja perhemäinen yhteisö, jossa työtä tehtiin niukin resurssein mutta sitäkin suuremmalla sydämellä. 

– Aloittaessani vuonna 2002 koululla oli jo virallinen opetuksen järjestämisen lupa, mutta koulu oli vielä pieni. Oppilaita oli 46, ja koulussa opiskeltiin kahdessa yhdysluokassa. Talkoita tehtiin suurella motivaatiolla ja pioneerihengellä, kertoo Espoon kristillisessä koulussa 25 vuotta opettanut Pirjo Mäkelä. 

Valtioneuvoston myöntämä pysyvä opetuksen järjestämisen lupa vuonna 2008 mahdollisti koulun toiminnan laajentamisen myös yläkoulun puolelle. Nykyinen 500 oppilaan lupa myönnettiin vuonna 2013.  Uusi koulurakennus, eli Valotalo vihittiin käyttöön tammikuussa 2022, ja sen myötä koulun oppilasmäärä kasvoi rajusti. 

– Enää ei tunneta kaikkia, kun lapsia ja nuoria on lähes 500. Resursseja on paljon enemmän, mikä on mahdollistanut koulun kehittämistä, kuvailee Mäkelä muuttunutta toimintaympäristöään. 

Espoon kristillinen koulun ympärille on kasvanut eläväinen ja monikulttuurinen yhteisö Matinkylään. Valotalon suojissa toimivat päiväkoti, esi- ja perusopetus sekä Taidekoulu Talentti. Lisäksi tiloja hyödyntävät iltaisin ja viikonloppuisin eri seurakunnat. Kasvaneessa yhteisössä toimintakulttuurin vaaliminen on tärkeä asia. 

– Aloitan koulupäivän samalla tavoin kuin alkuaikoina eli aamulaululla ja rukousaiheiden jakamisella. Edelleen pidämme luonteen kasvua tärkeänä jokapäiväisessä koulutyössä ja toistemme kohtaamisessa. Viljelemme arjessamme koulullemme tärkeitä hyveitä: kunnioitusta, palvelemista, vastuullisuutta, totuudellisuutta ja armollisuutta, nöyryyttä ja rohkeutta. Arjen lisäksi arvomme näkyvät myös juhlien musiikissa ja ohjelmassa. (ML)

Lähteet 

1,5,6) Saari, K. 2009. Dialogisuus ja kohtaaminen – Tutkimus kristillisten koulujen toimintakulttuurista kasvatussuhteen näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. 

2) https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/toivonlinnan.htm 

3) https://www.takriko.fi/ 

4) https://www.kristillinenkoulu.fi/