Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Korttikolehtia testataan Helsingin seurakunnissa

 

Perinteiset kolehtihaavit saattavat jäädä tulevaisuudessa historiaan. Kuva: Kirkon kuvapankki/Sanna Krook

Monilta kirkossakävijöiltä jää kolehtihaavi tyhjäksi, koska käteistä ei ole sattunut mukaan. Ratkaisuksi käteisen puuttumiseen on kehitetty korttikolehti, jota testataan parhaillaan neljässä Helsingin seurakunnassa.

Kolehtihaavi ja käteinen raha ovat perinteisesti kuuluneet yhteen. Nykyään tosin yhä harvemmalla on käteistä mukanaan. Kirkko onkin kehittänyt ratkaisuksi käteispulmaan korttikolehdin. Neljässä helsinkiläisessä seurakunnassa on parhaillaan menossa kokeilu, jossa testataan rahan lahjoittamista sähköisesti. Seurakuntalaiset voivat törmätä korttikolehtiin Pakilan, Pitäjänmäen, Vartiokylän ja ruotsinkielisen Petrus Församlingin jumalanpalveluksissa.

Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi kertoo Ylen verkkosivuilla, että perinteinen kolehtihaavi on myös käytössä kokeilun aikanakin. Hän arvelee, että ikäihmiset ovat tottuneempia laittamaan kolehtiin käteistä kuin maksamaan rahalahjan sähköisesti maksupäättellä.

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

Itähelsinkiläisen Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen sanoo Iltalehdessä, että korttikolehti on otettu hyvin vastaan ja laitteen helppokäyttöisyyttä on kehuttu.

Rahankeräyslaki säätelee kolehdin keräämistä

Kirkkohallituksen määräämien kolehtien osuus kaikista käytettävissä olevista kolehtipäivistä on noin puolet. Kolehtikohteet määrätään vuosittain Kirkkohallituksen yleiskirjeessä.

Kolehdin keräämisestä säädetään rahankeräyslailla. Seurakunnilla on mahdollisuus ilman erillistä lupamenettelyä kerätä kolehti omissa tilaisuuksissaan kuten jumalanpalveluksissa. Kolehdin kerääminen verkon kautta ei kuitenkaan ole mahdollista ilman erillistä rahankeräyslupaa. Suomen evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa kerättiin kolehteina yli yhdeksän miljoonaa euroa vuonna 2015.