Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Kirkolliskokous hylkäsi seurakuntarakenneuudistuksen

 

Tänään torstaina kokoontunut kirkolliskokouksen täysistunto hylkäsi seurakuntien rakenneuudistusehdotuksen äänin 78-31. Vaadittavasta äänimäärästä jäi uupumaan neljä ääntä. Kirkon organisaation uudistusta pohtimaan päätettiin perustaa komitea.

Hyväksymisestä jäi uupumaan neljä ääntä

Kirkolliskokouksessa käsiteltiin seurakuntien rakenteita koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttamista. Asiaa käsiteltiin lakivaliokunnan laatiman mietinnön pohjalta torstaina 7.5.2015. Uudistusehdotuksen merkittävin linjaus oli se, että jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat seurakuntayhtymiin. Tätä perusteltiin sillä, että sen myötä seurakunnat pystyvät keskittymään paremmin varsinaiseen perustehtäväänsä. Seurakunnan olisi tarkoitus olla inhimillisen kokoinen yksikkö, jossa yhteisöllisyys toteutuu.

Muutosehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty Turussa kokoontuneessa kirkolliskokouksen täysistunnossa, vaan seurakuntarakenneuudistus kaatui äänin 78-31. Vaadittavaan enemmistöön ja ehdotuksen hyväksymiseen olisi riittänyt 75 prosentin kannatus eli 82 ääntä, josta tulos jäi uupumaan neljän äänen verran. 

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

Kirkon organisaatiota uudistamaan päätettiin täysistunnossa perustaa komitea. Komitean puheenjohtajaksi valittiin laamanni, kirkolliskokousedustaja Antti Savela

Muutosehdotus pähkinänkuoressa

Hylätyn ehdotuksen merkittävin uudistus olisi ollut se, että jatkossa kaikki seurakunnat kuulusivat seurakuntayhtymiin. Mietinnön taustalla oli pyrkimys turvata kirkon toiminta kaikkialla Suomessa ja mahdollistaa myös pienten seurakuntien olemassaolon.

Ehdotuksella pyrittiin mahdollistamaan seurakunnille mahdollisimman laaja itsehallinto esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suunnittelussa ja toteutuksessa, taloussuunnitelmien valmistelussa ja yhteistyösopimuksien laatimisessa.

Ehdotuksella pyrittiin tilanteeseen, jossa kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisältäisivät entistä vähemmän tarkkarajaisia normeja. Tavoitteena oli luoda sellainen rakenne, joka varmistaa riittävät taloudelliset resurssit myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille.

 

Kuva: Anssi Koskinen /flickr.com