Kirjoittanut
Suomen suurin ja levinnein yhteislaulutapahtuma Kauneimmat Joululaulut järjestetään tänä vuonna 50. kerran. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet kokoavat suomalaisia selkeästi enemmän yhteen kuin jouluaaton hartaudet tai yömessut.
Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuudet saivat alkunsa vuonna 1973, kun kanttorit yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa halusivat kehittää hiljaiseen kolmanteen adventtisunnuntaihin tapahtuman, jossa myös kerättäisiin varoja lähetystyölle.
Suomen suurin musiikkitapahtuma
Suomen Lähetysseuran ja evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämä Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma. Laulutilaisuuksiin kertoo osallistuvansa yli puolet suomalaisista (55 prosenttia), ilmenee Kirkon teettämästä Gallup Ecclesiastica -tutkimuksesta. Vastaavasti suosituin kirkossakäyntipäivä on edelleen jouluaatto, mutta kirkon nelivuotiskertomuksen perusteella vuonna 2019 ennen koronapandemiaa kirkossa kävi selvästi vähemmän eli lähes 200 000 suomalaista.
Näin ollen Kauneimmista Joululauluista on kasvanut Suomen suurin musiikkitapahtuma. Nykyisin Kauneimmat Joululaulut kaikuvat tuhansissa tilaisuuksissa kirkoissa, kauppakeskuksissa, ravintoloissa, Suomen lähetystöissä ja monissa muissa paikoissa ulkomaita myöten adventista loppiaiseen.
Kehitysmaiden lapsille koulutusta, terveyttä ja turvaa
Suomen Lähetysseura on toimittanut ja painattanut tapahtumaa varten 830 000 suomenkielistä ja 50 000 ruotsinkielistä lauluvihkoa. Ne lähetetään ilmaiseksi käyttöön seurakuntiin, jotka järjestävät yhteislaulutilaisuudet. Tänä vuonna teemana: Kehitysmaiden lapsille koulutusta, terveyttä ja turvaa.
Tämän vuoden uutuuslaulu vihossa on erityisesti juhlavuotta varten tehty, Esa Niemisen ja Niklas Rosströmin säveltämä sekä Sinikka Svärdin sanoittama Kauneimmat joululaulut soi. Laulusta löytyy myös levytetty versio, jolla esiintyvät Diandra, Laura Voutilainen, Jore Marjaranta, Jukka ja Inka Kuoppamäki, Rajaton sekä Tanzania Children´s Choir.
Juhlavuoden kunniaksi Lähetysseura ja seurakunnat ympäri Suomea myyvät Usko, toivo, rakkaus -heijastinta, jonka tuotto menee maailman lasten hyväksi.
Keski-ikäinen instituutio uudistuu
Kauneimmat joululaulut on ehtinyt jo kultaiseen keski-ikään, mutta jaksaa silti pysyä ajan hengessä mukana. Vuonna 2019 mukaan tuli jälleen jotain uutta.
– Idea Joululaulukaraokesta saatiin tuolta maakunnasta. Nyt on jo aikamoinen kokoelma karaokelaulutaustoja. Jos ei uskalla laulaa muiden läsnäollessa, niin laulaa voi kotonakin, Suomen Lähetysseuran taidetoiminnan asiantuntija Päivi Mattila vinkkaa.
– Vielä toivoisin, että mahdollisimman moni isä, äiti ja monet perheet tulisivat kokonaisuudessaan laulamaan kauneimpia joululauluja, koska näitä perinteisiä lauluja ei enää tänä päivänä opeteta kouluissa. Siitä on tullut sukupolvelta toiselta -opetustilaisuus.
Kauneimmat joululaulut -tilaisuus päättyy yleensä Maa on niin kaunis -virteen. Sen taustalta löytyy monenlaisia tarinoita. Moni saattaa pohtia, että vaikka tätä virttä voi laulaa minä vuodenaikana tahansa, miksi siitä on tullut suosittu joululaulu?
”Miespolvet vaihtuvat vuorollaan.” Se ei mennyt kuitenkaan mennyt kirkolliskokouksessa läpi
Vuoden kristilliseksi kirjaksi valitussa ”Virsikirjamme virret” -teoksessa (Kirjapaja, 2008) Tauno Väinölä kirjoittaa, että puhe sielujen toiviotiestä ja sielujen laulusta saattaa vaikuttaa jotenkin haaveelliselta. Vasta virren lopussa selviää, mikä on se laulu, joka vie kohti taivasta. Se on enkelien kiitosvirsi jouluyönä. Siitä Maa on niin kaunis saa hengellisen sisältönsä, ja sen vuoksi siitä on tullut nimenomaan joululaulu.
Maa on niin kaunis on tanskalaisen kirjailija B. S. Ingemannin kirjoittama. Suomennoksesta vastaa kirjailija, opettaja Hilja Haahti. Kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamo tietää kertoa toisen mielenkiintoisen tarinan laulun myöhemmästä vaiheesta, kun laulu oltiin valittu virsikirjaan.
– Se on vanha pyhiinvaeltajien kulkuelaulu, eli ihmiskunta on menossa kohti luvattua maata: ”Sukupolvet vaihtuvat, mutta laulu jatkaa kulkuaan”.
– Siitä syystä Anna-Maija Raittila ehdotti, että ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan” muutettaisiinkin muotoon ”Miespolvet vaihtuvat vuorollaan.” Se ei mennyt kuitenkaan kirkolliskokouksessa läpi, Pajamo tuhahtaa.
Miten Kauneimmat joululaulut sai alkunsa ja miten joululauluvihkoja alettiin kokoamaan? Entä mitä kasvutarinoita tai konkreettista apua suomalaiset ovat saaneet aikaan Suomen suurimman musiikkitapahtuman avulla?
Kuuntele Radio Dein Herätys! -aamulähetystä Dei Plussasta 08.12.2022 kohdasta 0:51:41 alkaen.
Studiovieraina kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamon ja Suomen Lähetysseuran taidetoiminnan asiantuntija Päivi Mattila. Myöhemmin studiovieraina ovat Suomen Lähetysseuran varainhankinnan päällikkö Hanna Kalanne sekä diakonia- ja kehityspäällikkö Pauliina Parhiala.
