Kirjoittanut
Euroopan Unionin näkemys palestiinalaisvaltiosta on merkittävä. Tähän saakka valtiolta on puuttunut tärkeimpien läntisten teollisuusmaiden tuki.
Suomen Israel-ystävyysjärjestöt ovat tyytyväisiä YK:n todennäköiseen päätökseen olla ottamatta Palestiinaa YK:n täysjäseneksi. Yhdysvallat estänee jäsenyyden veto-oikeudellaan.
Jäsenyys olisi merkinnyt käytännössä Palestiinan yksipuolista itsenäiseksi julistautumista. Palestiina olisi täysjäsenenä saattanut käyttää YK:ssa suvereenin valtion ääntä esittäessään Israelille vaatimuksia.
– Ainoastaan neuvottelujen kautta, joissa molemmat osapuolet ovat läsnä, voidaan saavuttaa kaikkia tyydyttävä, kestävä tulos, europarlamentaarikko Hannu Takkula totesi toissa viikolla.
Israel-ystävyysjärjestöt, tärkeimpänä European Coalition for Israel, tekivät edeltävinä viikkona vetoomuksia EU:n merkittävimmille vaikuttajille, että palestiinalaishallinnon ehdotus täysjäsenyydestä ei saisi EU:n tukea.
EU:n näkemystä – johon Suomi sitoutuu – pidettiin etukäteen tärkeänä, koska vuoden 1988 itsenäisyysjulistuksen jälkeen 193:sta YK:n jäsenvaltiosta 126 on tunnustanut valtion. Vaikka pales-tiinalaisvaltio näin ollen nauttii melko suurta kannatusta YK:ssa, tunnustajien joukossa ei toistaiseksi ole tärkeimpiä läntisiä teollisuusmaita.
Vuosikymmenten kriisi
Sekä Israelin että Palestiinan valtiolle muodostettiin pohja YK:ssa toisen maailmansodan jälkeen. Israelin vuonna 1948 tapahtunutta itsenäistymistä seuranneista sodista kehkeytyi näihin päiviin jatkunut prosessi, jossa Israel on palestiinalaisten asuttamilla alueilla juridisesti miehittäjän roolissa. Israel katsoo historiallisesti omistavansa koko alueen.
Israelin nihkeys hyväksyä itsenäistä palestiinalaisvaltiota johtuu alueella vuosikymmeniä jatkuneesta juutalaisiin kohdistuneiden terroritekojen jatkumosta. Israel on vastannut terroriin sotilaallisella voimalla, mutta pyrkinyt myös ohjaamaan kehitysyhteistyöapua palestiinalaisalueille.
Palestiinan parikymmentä vuotta vanhan itsehallinnon myötä sillä on oma siviilihallinto sekä poliisijoukkoja. Lipun lisäksi palestiinalaisilla on joitain kansallisia symboleita, kuten parlamentti ja presidentti, oma internetin maakoodi ja kansallisia joukkueita eri urheilulajeissa.
Neuvottelut jumissa
Hakemus YK:n jäsenyyteen ajoittui palestiinalaishallinnon kannalta tarkoituksenmukaisesti. Viime keskiviikkona YK:n kiertävän puheenjohtajuuden oli ottanut vastaan Libanon, joka on palestiinalaisvaltiolle myötämielinen.
Alueen rauhanprosessissa ei Israelin mukaan olla pääsemässä eteenpäin nykyiseltä pohjalta, jossa palestiinalaisparlamentin enemmistön muodostaa Hamas-järjestö, joka peruskirjassaan vaatii Israelin valtion tuhoa.
Myös Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama on kummeksunut palestiinalaisten neuvottelujoukkoja.
– Kuinka kukaan voi neuvotella osapuolen kanssa, joka kaiken aikaa on haluton tunnustamaan toisen neuvottelijan oikeutta olla olemassa? Lähiviikkoina palestiinalaisjohtajien on oltava valmiita vastaamaan tähän kysymykseen, Obama sanoi puheessaan viime viikolla.
Yhdysvallat on ollut merkittävin este Palestiinalaisvaltion syntymiselle. Obama henkilökohtaisesti kannattaa rauhanneuvottelujen jatka-mista vuoden 1967 aselevon rajojen pohjalta.
